Hyppää pääsisältöön

Miten käy presidenttiehdokkaalta heittäytyminen?

Vuoden 2011 presidenttiehdokkaita tentattiin myös nuorten toimesta, jotka kaipasivat ehdokkailta heittäytymiskykyä ja selkopuheisuutta. Miten sujuu Paavo Väyryseltä musisointi kommuunissa tai Timo Soinilta graffitien teko?

Presidenttien julkisuuskuva on usein tarkkaan mietitty. Nuorten ääni -toimitus testasi mitä ehdokkaista paljastuu kun ei olekaan kotikenttäetua, vaan joutuu pelaamaan vaikkapa maahanmuuttajajoukkueen kentällä.

Ensimmäisessä insertissä vieraillaan kommuunissa Paavo Väyrysen kanssa ja viedään Sauli Niinistö pelaamaan jalkapalloa maahanmuuttajajoukkueen treeneihin. Väyrynen kehuu kansainvälisyyttään ja soittelee djembe-rumpua tyytyväisen näköisenä. Niinistö laukoo monta maalia, vaikka joutuu myös itse laukomisen kohteeksi.

Nuorten ääni -toimitus halusi saada poliitikkojen puheet ymmärrettäväviksi: "nuorina meillä on vaikeuksia ymmärtää politiikkaa, lähtien ihan siitä, että mitä mieltä kukin poliitikko asioista on, ja oikeastaan, että mitä ne asiat edes on. Miten voi olla niin vaikeaa puhua ymmärrettävästi?" Rautalankaa pääsivät vääntämään Pekka Haavisto ja Paavo Lipponen, joiden tehtävä oli selittää ulkopoliittisia ongelmia luokalliselle nuoria.

Timo Soini ja Eva Biaudet tarttuivat nuorten pyynnöstä spraymaalipulloon ja maalasivat graffitiseinään, miltä heidän johtama Suomensa näyttäisi 20 vuoden kuluttua.

Presidenttikilvan nuorimmat ehdokkaat Paavo Arhinmäki ja Sari Essayah vietiin haastateltavaksi museoihin. Luonnontieteellisessä museossa dinosaurusten luurankojen keskellä istuvalta Essayahilta kysytään kannattaako nuorta tuntemattomampaa ehdokasta äänestää vai luottaa "varmaan nakkiin".

Nuoria toimittajia kiinnosti erityisesti minkälaisen Suomen kukin presidentti jättäisi jälkeensä seuraaville sukupolville ja kysyivät mm: Miten olet saanut kaikille romanikerjäläisille työpaikat kahdessakymmenessä vuodessa, Sauli Niinistö? Mistä sinun hallitsemassasi Suomessa järjestetään mielenosoituksia, Eva Biaudet?

Teksti: Heidi Sommar, Nuorten Ääni / Reeta Niemonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto