Hyppää pääsisältöön

Rakkaudesta suomalaiseen naiseen

Rakkaus suomalaiseen naiseen. Laivastovierailu Helsinkiin 1960-luvulla. Kuva: Kalle Kultala

Suomalainen nainen saattaa hyvinkin vilkkaasti vaihtaa varustuksensa Eevan asuun ja lähteä hikoilemaan juuri tapaamansa miehen kanssa. Saunaan. Mitä muuta ainutlaatuista on suomalaisessa naisessa? Entä mikä täällä Pohjolassa naisten kanssa mättää?


Suomi-neidon piirteet

Kyselen asiaa eri-ikäisiltä, 24 – 40-vuotiailta miehiltä, joista jokainen on löytänyt Suomesta rakkauden ainakin kerran. Moni pitää suomalaisnaisten piirteiden yleistämistä mahdottomana, mutta pienen pohtimisen jälkeen yhteisiä tekijöitä alkaa löytyä. Suomalaiset naiset ovat omatoimisia, kauniita, itsepäisiä, fiksuja, aitoja ja rehtejä. Ja aivan ehdottomasti jostain syystä kaikilla on heikko itsetunto.

Mies, 39, kotimaa Espanja:
– Suomalaiset naiset eivät ole niin kovin olevinaan koko ajan. Kauniitkin tytöt ovat normaaleja, he hymyilevät ja vastaavat, kun heille puhutaan. Se tekee heidät paljon viehättävämmiksi kuin espanjalaiset.

Mies, 25, kotimaa Romania:
– Kaiken kaikkiaan suomalaiset naiset ovat vähemmän teennäisiä kuin romanialaiset. Epävarmuus on toinen piirre, joka on aivan selvästi suomalaisille ominainen.

Juuri rehellisyys ja aitous ovat miesten mielestä suomalaisten valtteja. Vaikka keskustelun aloittaminen ei ole aina yhtä helppoa kuin muualla, keskustelusta muotoutuu usein peruskliseiden vaihtamista syvempi ja kiinnostavampi.


Käykö Suomessa flaksi?

Toinen asia, mistä kaikki miehet ovat samaa mieltä, on se, että Suomessa ulkomaalainen mies löytää helposti seuraa. Jos mies on oikeasta maasta kotoisin! Eurooppalaisia suositaan, briteillä ja jenkeillä on Suomessa suorastaan kissanpäivät – he ovat tarpeeksi eksoottisia, mutta eivät liian outoja.

Myös Espanja on kotimaana maineeltaan niin vetävä, että yksi kertoo useiden marokkolaisten ja algerialaisten valehtelevan synnyinmaansa paremman vastaanoton toivossa.

Aloituksenteko on helppoa. Miesten mukaan riittää, kun vain puhuu naiselle.

Mies, 34, kotimaa Yhdysvallat:
– Suomalaiset ovat niin patologisen ujoja, että kaikista helpoin tapa päästä treffeille on vain mennä juttelemaan. Selvänä! Se herättää suomalaisissa naisissa hämmästystä. Ja vielä enemmän, jos aloitteen tekee jossain muualla kuin baarissa. Iskurepliikiksi kelpaa yleensä alkuun ihan perinteinen ”Hi! Do you speak English?”. Jos nainen vaikuttaa kovin jännittyneeltä, saatan kiusoitella vähän tai leikkiä suomen kielellä kehuen esimerkiksi naisen lannekorua sanomalla ”kiva turvavyö”.

Suomalaiset miehet ovat aika konservatiivisia tanssimisen suhteen, joten hyvät liikkeet ja hauskanpito tanssilattialla huomataan aina.
Mies, 24, kotimaa Hollanti:
Suomalaiset miehet ovat aika konservatiivisia tanssimisen suhteen, joten hyvät liikkeet ja hauskanpito tanssilattialla huomataan aina. Etenkin jos et ole kaatokännissä. Yleisesti ottaen itsevarmuus, rehellisyys ja pieni huomaavaisuus ovat avainsanoja suomalaisia tyttöjä lähestyessä.

Mies, 39, kotimaa Espanja:
– Miehet ovat Suomessa kylmiä! Suomalaisnaiset ovat niin kauniita, että heitä kohdeltaisiin kuin prinsessoja Espanjassa, mutta ei täällä. Tekee välillä ihan pahaa katsoa, kuinka miehet kohtelevat tyttöystäviään. Sen takia varmasti ulkomaalaiset miehet löytävät helposti Suomessa seuraa, kun naiset saavat kerrankin tuntea itsensä kauniiksi ja arvostetuiksi miehensä silmissä.

Jokainen haastattelemistani miehistä myös kertoo tietävänsä, miksi osa ulkomaalaisista miehistä juo baarissa vain Coca-Colaa ja ryhmittyy hyvissä ajoin puolen yön jälkeen tiskin viereen odottamaan valomerkkiä. Jos korttinsa pelaa oikein, baarista ei tarvitse koskaan lähteä kotiin ilman kaunista - mutta kännistä - kakskymppistä. Osa miehistä piti toimintaa iljettävänä, mutta totesi toisaalta, ettei tilanteesta voi syyttää pelkästään miehiä.

Ulkomaalaisten mielestä epävarmuus ja itsetunnon puute selittävät naisten vinoutunutta alkoholin suurkulutusta viikonloppuisin.


Hei, kyllä mä pärjään itsekin!

Haastattelemilleni miehille selvästi isoin kiinnostuksentappaja on suomalaisnaisten itsepäinen tapa pitää kiinni omista asioistaan.
Haastattelemilleni miehille selvästi isoin kiinnostuksentappaja on suomalaisnaisten itsepäinen tapa pitää kiinni omista asioistaan. Suomalaisnaiset kieltäytyvät kuuntelemasta järkipuhetta tai ottamasta apua vastaan.

Mies, 24, kotimaa Hollanti:
– Todella yleinen ärsyttävä piirre suomalaisnaisissa on heidän itsepäisyytensä! Kun he ovat vakuuttuneita jostain, voit tehdä mitä vain, mutta pää ei siitä käänny. Ei, vaikka he olisivat väärässä.

Mies, 34, kotimaa Yhdysvallat:
– Suomalaisnaisten Mä kyllä osaan tehdä kaiken itse -asenne ärsyttää välillä ihan tosissaan. Kaikesta pitää muka selviytyä ilman apua eikä mitään heikkoutta saa missään nimessä osoittaa. Naapurilta lainaaminen on täysin pois laskuista, vaikka kauppa olisi kilometrien päässä. Ja lähes jokainen tyttö, jota olen deittaillut, on myös kieltäytynyt ottamasta lääkettä ennen kuin on todella kuoleman kielissä. Minusta se on vain tyhmää...


Kolmen vai neljän kympin kriisi?

Kolmekymmentä on usealle naiselle maaginen luku. Silloin aletaan miettiä elämän saavutuksia toden teolla, pohtia tulevaisuutta, parisuhdetta ja lapsien tekemistä.

Espanjalainen Rico, 38, kertoo käyvänsä Suomessa kerran kuukaudessa oluella muiden maahan muuttaneiden miesten kanssa. Joukossa on espanjalaisia, latinoita, algerialaisia, marokkolaisia ja muutama nigerialainen. Ja mistäpä muusta miehet puhuisivat kuin naisistaan, niistä elämän suurista rakkauksista, joita he ovat seuranneet kylmään Pohjolaan.

Meillä kaikilla on sama tausta ja me kaikki tiedämme, mitä naisille kolmenkympin jälkeen Suomessa tapahtuu. Sitä ennen he nauravat, rakastavat ja innostuvat asioista. Yhtäkkiä he leikkaavat polkkatukan, laittavat silmälasit nenälle ja alkavat kiireellä hankkia sopivaa työtä, sopivaa miestä ja sopivasti lapsia.
Meillä kaikilla on sama tausta ja me kaikki tiedämme, mitä naisille kolmenkympin jälkeen Suomessa tapahtuu. Sitä ennen he nauravat, rakastavat ja innostuvat asioista. Yhtäkkiä he leikkaavat polkkatukan, laittavat silmälasit nenälle ja alkavat kiireellä hankkia sopivaa työtä, sopivaa miestä ja sopivasti lapsia. He haluavat muiden hyväksymän elämän. Nauru kuolee, ja seksi loppuu suhteesta. Eikä elämässä yhtäkkiä ole mitään muuta kuin arki.

Tätä ei pidä käsittää väärin: Rico rakastaa Suomea yhtä paljon kuin suomalaista tyttöystäväänsä, mutta hänen mielestään yhteiskunta ja "jokin ihmeellinen ryhmä nimeltä kaikki” asettavat epärealistisia vaatimuksia naisille.

Rico myös tuntee monta pariskuntaa, jotka ovat eläneet onnellisina ulkomailla, mutta Suomeen muuton jälkeen parisuhde on hajonnut parissa vuodessa. Usein kaava toistaa itseään: ensin nainen masentuu ja sitten hän pistää suhteen poikki.

Ulkomaalaisten naisten ja miesten liitot ovat kestäneet Ricon ystäväpiirissä paremmin.

– Suomalaiset ovat erilaisia silloin, kun he elävät ulkomailla. Suomessa ulkoisia paineita vastaan pitää todella taistella eikä ulkomaalaista miestä katsota täällä välttämättä ollenkaan hyvällä.

Suomalaisnaiset ovat Ricon mielestä helposti myös surumielisyyteen, melankoliaan ja masennukseen taipuvaisia.

– Se on hassua, sillä suomalaiset naiset ovat muuten niin järkeviä ja käytännöllisiä kaikkien asioiden kanssa. Ehkä he vain pohtivat liikaa muiden mielipiteitä. Tekisi välillä mieli sanoa, että relatkaa vähän! Se on teidän elämänne ja te päätätte mitä te sillä haluatte tehdä.

Rico jätti työnsä ja kotimaansa seuratakseen rakastaan Suomeen. Miehen suurin toive on perustaa perhe, ostaa asunto ja löytää hanttihommien sijaan koulutusta vastaava työ, jolla hän voi elättää perheensä tuplasti kotimaata kalliimmassa Suomessa.

Rakkaudesta suomalaiseen naiseen. Kuva: Kalle Kultala, 1960-luku

Linkit:

Linda Lappalainen

Kommentit
  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.