Hyppää pääsisältöön

Tulot 0 euroa

Miten nollalla eurolla pärjää? Silminnäkijä kertoo kolmen tulottoman tarinan. Kaksi heistä on tulottomia vasten tahtoaan, mutta kolmannelle tulottomuus on oma valinta. Tulottomuus peilaa toisaalta sosiaaliturvan aukkoja, toisaalta pakoa oravanpyörästä.

Kun keskustelu tuloeroista ja köyhyydestä on kasvanut, on varjoon jäänyt se, että 2000-luvulla Suomessa on yhä enemmän täysin tulottomia ihmisiä.

Tulottomaksi lasketaan ihminen, jolla ei ole työ- eikä pääomatuloja, eikä syyhyn - kuten sairauteen tai työttömyyteen - perustuvaa sosiaalietuutta.

24-vuotias Juho Pirhonen on aloittanut monta eri koulutusta, saamatta niitä kuitenkaan loppuun. Hän on ollut työvoimakoulutuksessa ja työharjoittelussa. Juho kokee, että yhteiskunta pitää hänet mieluummin passiivisena kuin kannustaa eteenpäin.

Juho saa toimeentulotukea käteen noin 300 euroa kuussa. Juho kuvaa tilannetta "ruhtinaalliseksi" verrattuna siihen, kun hän ei saanut lainkaan rahaa käteen tyttöystävän tulojen vuoksi:

– 0 euroa oli alentavaa. Piti pyytää rahaa tyttöystävältä, että pystyi käymään kaupassa. Tilanne oli se, että tyttöystävästä oli tehty mun huoltaja ja se oli todella nöyryyttävää, sanoo Juho.

Tulottomia suomalaisia oli vuonna 2011 Kelan laskelman mukaan noin 30 000. Tulottomuuden syynä ovat esimerkiksi puolison tulot, jotka estävät työmarkkinatuen saannin tai työttömyysturvan karenssi.

Moni tuloton saisi jotain tukea, mutta ei sotkuisen elämäntilanteensa vuoksi ole kyennyt hakemaan sitä. Yksi tällainen on on 22-vuotias Pasi Alakangas.

– En mä ikinä ole itteäni tyhmänä ihmisenä pitänyt, mutta niiden papereiden kanssa sitä tuntee olevansa ihan täys ääliö.

Pasi on elänyt välillä kuukausia kokonaan ilman tuloja. Hän ei tiedä, mihin tukiin hänellä olisi oikeus. Lomakkeet eivät ole helppoja täyttää ja liitteitä vaikea haalia.

– Jos siinä olis joku tietty henkilö, joka hoitais niitä kaikkia asioita, ettei tarttis juoksennella siinä byrokratiaviidakossa paikasta toiseen selvittämässä asioita.

Silminnäkijän kolmas tuloton kertoo aivan toisenlaisen tarinan. Kaikki tulottomuus ei ole kurjuutta vaan niukkuus voi olla myös tietoinen valinta.

Marja Väinölä on 56-vuotias lääkäri, joka jättäytyi oravanpyörästä jo paljon ennen kuin downshiftaamisesta tuli ilmiö. Hän valitsi parikymppisenä ranskalaisen elämänkumppaninsa kanssa elämän, jonka keskeisiä arvoja ovat olleet yhteisöllisyys, jakaminen ja yksinkertaisuus.

Marja sanoo, että kaksi järkevää ihmistä pystyy elämään yhden ihmisen palkalla. Hänen mukaansa se edellyttää kuitenkin monia asioita:
– Täytyy osata hoitaa talouttaan järkevästi, tuhlaamatta.

Marja sanoo, että hän on saanut elämässään paljon sellaista, mitä rahalla ei saa:
– Aikaa, ystäviä, matkustamista, ja solidaarisuustyötä.

Teksti: Tiina Merikanto ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto