Hyppää pääsisältöön

Koulukoti on lastenhuollon päätepysäkki

Onko nuoren syytä, jos hän ajautuu väkivaltaan ja rikoksiin? Puututaanko lasten ongelmiin vasta sitten, kun he kasvavat oirehtiviksi nuoriksi, jotka uhkaavat yhteiskunnan järjestystä? 1980-luvulla tehty reportaasi Laukaassa sijaitsevasta Pernasaaren koulukodista antaa siihen useita vastauksia niin nuorten kuin asiantuntijoidenkin näkökulmasta.

Kun nuori joutuu koulukotiin, hänellä on usein takanaan jo pitkä tie kodin, koulujen ja eri laitosten kautta. Ohjelmassa haastatellulle Ranelle Pernasaaren koulukoti on jo neljäs laitos, ensimmäinen oli lastenkoti, jonne hän muistelee joutuneensa kolme- tai nelivuotiaana.

Väkivalta, rikokset ja päihteet ovat tietynlaista itsetuhoa. "Mitä lujempaa menee ulospäin sitä huonommin todella menee", kertoo Kari. Hän on asunut koulukodissa vuoden verran ja toteaa oppineensa sen "et on joku muukin vaihtoehto kuin tehdä keikkaa" ja vastaa kysymykseen nuorten rikoksista ettei "kukaan tee niitä huvikseen". Samaa mieltä on myös Rane, jonka mielestä väkivaltainen käytös jää, kun on joku jolle voi puhua.

Ongelmanuoria ei synny vaan niitä kasvatetaan. Päiväkodin johtaja Hanneli Niemi kertoo kolmevuotiaan Jussi-pojan surullisesta tapauksesta, jonka kohdalla oli selkeästi nähtävillä äidin kyvyttömyys hoitaa lastaan, mutta tilanteeseen ei silti puututtu.

Huoltotarkastaja Marja-liisa Ronkainen valittelee, että ongelmiin reagoidaan vasta, kun lapset ovat kasvaneet oirehtiviksi nuoriksi ja uhkaavat yhteiskunnan järjestystä. Ja silloinkin heidät vain suljetaan voimakeinoin pois häiritsemästä.

Jotta voisi ymmärtää nuorten juurettomuutta, täytyy ymmärtää ydinperheen muutos.― Claes Andersson

Väkivaltaisia malleja opitaan myös televisio-ohjelmista ja elokuvista. Koulukotinuori Renny toteaa, että mieleen voi jäädä toimintatapa, jota sitten huonossa jamassa ollessaan alkaa toteuttamaan. Median vaikutuksen on huomannut myös Hanneli Niemi, joka kertoo, että esimerkiksi piirrettysarja Pätkiksen jälkeisenä päivänä, on nähtävissä muutoksia päiväkotilasten käyttäytymisessä, he turvautuvat herkemmin väkivaltaan riitatilanteissa.

Psykiatsi Claes Anderssonin mielestä väkivalta on aina epätoivoinen teko ja merkki siitä, ettei nuori ole oppinut sanoin ilmaisemaan vaikeita tunteitaan kuten vihaa, pettymystä ja aggressiivisuutta.

Pernasaaren koulukodin johtaja Ensiö Kyppö viittaa 1960-luvulla alkaneeseen kulttuurin ja arvojen muutokseen, joka vaikuttaa myös perheisiin. Claes Andersson puhuu Suomessa tapahtuneesta nopeasta rakennemuutoksesta, joka on vaikuttanut myös ihmisten psyykeeseen. Nopeat yhteiskuntamuutokset haastavat ihmisen sopeutumiskykyä ja tällöin neuroottiset häiriöt, alkoholiongelmat ja epäsosiaalinen käytös lisääntyy.

"Jotta voisi ymmärtää niin sanottua nuorten juurettomuutta, niin täytyy ymmärtää ydinperheen muutos", toteaa Andersson. Tuotantorakenteen muuttuessa tarvittiin pieni ja helposti työn perässä liikuteltava perhe. Pieni perhe on paljon hauraampi kuin entisajan laajempi ydinperhe johon kuului useampia aikuisia kuten isovanhemmat.

Tietolaatikko

Pernasaaren koulukoti (1931–1946 Pernasaaren kasvatuslaitos) oli vuosina 1931–1994 Laukaan Vuonteessa toiminut koulukoti.

Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto, sekä koulukotiopetus, johon kuuluu peruskouluopetus ja ammatillinen koulutus tai sen tukeminen. Koulukodit voivat lisäksi järjestää mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta

Ohjelmassa kuultavat tekstiotteet ovat Raimo Ilaskiven mielipidekirjoituksesta, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 12.10.1983.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.