Hyppää pääsisältöön

Pohjolan Pariisissa puhutaan nyt venäjää

Puna-armeijan saapuessa Viipuriin 20. kesäkuuta 1944 kaupunki oli tyhjentynyt suomalaisista. Tuosta päivästä alkoi Pohjolan Pariisiksikin kutsutun Viipurin venäläistäminen. Arvo Tuomisen Tosi tarina -dokumentissa vuonna 2009 tutustutaan uuteen Viipuriin, jossa asukkaat puhuvat nyt jo venäjää.

Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista tuli sodan jälkeen neuvostoliittolainen provinssikaupunki, jonka uudet asukkaat olivat pääasiassa ympäri Neuvostoliiton maaseutua pakkosiirrettyjä ja jotka eivät koskaan olleet asuneet kaupungissa.

Sodan jäljet näkyivät pitkään, eivätkä uudet asukkaat aina edes ymmärtäneet rakennetun kaupunkikulttuurin arvoa. Vaikka ohjelman alussa esitetty neuvostoliittolainen filmi pyrki todistelemaan neuvostoliittolaisten tarmokkuutta ja kykyä kantaa huolta Viipurin kunnosta, todellisuudessa historiallisiin kohteisiin ja kulttuurisesti arvokkaisiin rakennuksiin suhtauduttiin kuin vieraiseen omaisuuteen eikä niistä yritettykään pitää huolta.

Esimerkiksi Alvar Aallon kirjasto päätettiin muuttaa yleiseksi saunaksi. Osa kirjaston kirjoista tuhoutui venäläissotilaiden toimesta, sillä he polttivat kirjoja nuotioissa, joiden lämmössä he kuivattelivat huopikkaitaan. Viipurin tunnetut maamerkit kuten Viipurin linna olivat vielä 1990-luvulla monenlaisten muutossuunnitelmien kohteena. Linnasta esimerkiksi piti tulla viihdekeskus, jossa saisi nauttia varietee-esityksistä, biljardinpeluusta ja oluenjuonnista.

Nykyviipurilaiset kuitenkin kantavat huolta kaupungin tilasta. Rakennuksia korjataan ja Viipurin asema idän sekä lännen välissä tunnustetaan. Kaupungin henki on selvästi tarttunut uusiin isäntiin.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto