Hyppää pääsisältöön

Pohjolan Pariisissa puhutaan nyt venäjää

Puna-armeijan saapuessa Viipuriin 20. kesäkuuta 1944 kaupunki oli tyhjentynyt suomalaisista. Tuosta päivästä alkoi Pohjolan Pariisiksikin kutsutun Viipurin venäläistäminen. Arvo Tuomisen Tosi tarina -dokumentissa vuonna 2009 tutustutaan uuteen Viipuriin, jossa asukkaat puhuvat nyt jo venäjää.

Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista tuli sodan jälkeen neuvostoliittolainen provinssikaupunki, jonka uudet asukkaat olivat pääasiassa ympäri Neuvostoliiton maaseutua pakkosiirrettyjä ja jotka eivät koskaan olleet asuneet kaupungissa.

Sodan jäljet näkyivät pitkään, eivätkä uudet asukkaat aina edes ymmärtäneet rakennetun kaupunkikulttuurin arvoa. Vaikka ohjelman alussa esitetty neuvostoliittolainen filmi pyrki todistelemaan neuvostoliittolaisten tarmokkuutta ja kykyä kantaa huolta Viipurin kunnosta, todellisuudessa historiallisiin kohteisiin ja kulttuurisesti arvokkaisiin rakennuksiin suhtauduttiin kuin vieraiseen omaisuuteen eikä niistä yritettykään pitää huolta.

Esimerkiksi Alvar Aallon kirjasto päätettiin muuttaa yleiseksi saunaksi. Osa kirjaston kirjoista tuhoutui venäläissotilaiden toimesta, sillä he polttivat kirjoja nuotioissa, joiden lämmössä he kuivattelivat huopikkaitaan. Viipurin tunnetut maamerkit kuten Viipurin linna olivat vielä 1990-luvulla monenlaisten muutossuunnitelmien kohteena. Linnasta esimerkiksi piti tulla viihdekeskus, jossa saisi nauttia varietee-esityksistä, biljardinpeluusta ja oluenjuonnista.

Nykyviipurilaiset kuitenkin kantavat huolta kaupungin tilasta. Rakennuksia korjataan ja Viipurin asema idän sekä lännen välissä tunnustetaan. Kaupungin henki on selvästi tarttunut uusiin isäntiin.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto