Hyppää pääsisältöön

Pohjolan Pariisissa puhutaan nyt venäjää

Puna-armeijan saapuessa Viipuriin 20. kesäkuuta 1944 kaupunki oli tyhjentynyt suomalaisista. Tuosta päivästä alkoi Pohjolan Pariisiksikin kutsutun Viipurin venäläistäminen. Arvo Tuomisen Tosi tarina -dokumentissa vuonna 2009 tutustutaan uuteen Viipuriin, jossa asukkaat puhuvat nyt jo venäjää.

Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista tuli sodan jälkeen neuvostoliittolainen provinssikaupunki, jonka uudet asukkaat olivat pääasiassa ympäri Neuvostoliiton maaseutua pakkosiirrettyjä ja jotka eivät koskaan olleet asuneet kaupungissa.

Sodan jäljet näkyivät pitkään, eivätkä uudet asukkaat aina edes ymmärtäneet rakennetun kaupunkikulttuurin arvoa. Vaikka ohjelman alussa esitetty neuvostoliittolainen filmi pyrki todistelemaan neuvostoliittolaisten tarmokkuutta ja kykyä kantaa huolta Viipurin kunnosta, todellisuudessa historiallisiin kohteisiin ja kulttuurisesti arvokkaisiin rakennuksiin suhtauduttiin kuin vieraiseen omaisuuteen eikä niistä yritettykään pitää huolta.

Esimerkiksi Alvar Aallon kirjasto päätettiin muuttaa yleiseksi saunaksi. Osa kirjaston kirjoista tuhoutui venäläissotilaiden toimesta, sillä he polttivat kirjoja nuotioissa, joiden lämmössä he kuivattelivat huopikkaitaan. Viipurin tunnetut maamerkit kuten Viipurin linna olivat vielä 1990-luvulla monenlaisten muutossuunnitelmien kohteena. Linnasta esimerkiksi piti tulla viihdekeskus, jossa saisi nauttia varietee-esityksistä, biljardinpeluusta ja oluenjuonnista.

Nykyviipurilaiset kuitenkin kantavat huolta kaupungin tilasta. Rakennuksia korjataan ja Viipurin asema idän sekä lännen välissä tunnustetaan. Kaupungin henki on selvästi tarttunut uusiin isäntiin.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto