Hyppää pääsisältöön

Pohjolan Pariisissa puhutaan nyt venäjää

Puna-armeijan saapuessa Viipuriin 20. kesäkuuta 1944 kaupunki oli tyhjentynyt suomalaisista. Tuosta päivästä alkoi Pohjolan Pariisiksikin kutsutun Viipurin venäläistäminen. Arvo Tuomisen Tosi tarina -dokumentissa vuonna 2009 tutustutaan uuteen Viipuriin, jossa asukkaat puhuvat nyt jo venäjää.

Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista tuli sodan jälkeen neuvostoliittolainen provinssikaupunki, jonka uudet asukkaat olivat pääasiassa ympäri Neuvostoliiton maaseutua pakkosiirrettyjä ja jotka eivät koskaan olleet asuneet kaupungissa.

Sodan jäljet näkyivät pitkään, eivätkä uudet asukkaat aina edes ymmärtäneet rakennetun kaupunkikulttuurin arvoa. Vaikka ohjelman alussa esitetty neuvostoliittolainen filmi pyrki todistelemaan neuvostoliittolaisten tarmokkuutta ja kykyä kantaa huolta Viipurin kunnosta, todellisuudessa historiallisiin kohteisiin ja kulttuurisesti arvokkaisiin rakennuksiin suhtauduttiin kuin vieraiseen omaisuuteen eikä niistä yritettykään pitää huolta.

Esimerkiksi Alvar Aallon kirjasto päätettiin muuttaa yleiseksi saunaksi. Osa kirjaston kirjoista tuhoutui venäläissotilaiden toimesta, sillä he polttivat kirjoja nuotioissa, joiden lämmössä he kuivattelivat huopikkaitaan. Viipurin tunnetut maamerkit kuten Viipurin linna olivat vielä 1990-luvulla monenlaisten muutossuunnitelmien kohteena. Linnasta esimerkiksi piti tulla viihdekeskus, jossa saisi nauttia varietee-esityksistä, biljardinpeluusta ja oluenjuonnista.

Nykyviipurilaiset kuitenkin kantavat huolta kaupungin tilasta. Rakennuksia korjataan ja Viipurin asema idän sekä lännen välissä tunnustetaan. Kaupungin henki on selvästi tarttunut uusiin isäntiin.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto