Hyppää pääsisältöön

Kun junttipallo stadiin yritti

Pesäpallo eli 1990-luvun jälkipuoliskolla kultakauttaan. Lajia alettiin määrätietoisesti viemään suurempiin kaupunkeihin mainostulojen perässä. Taloudelliset virheet ja sopupeliskandaali palauttivat kansallislajimme nopeasti takaisin lähtöruutuun, mutta samalla takaisin juurilleen.

Tietolaatikko

Superpesiksessä tehtiin kaudella 1997 kaikkien aikojen yleisöennätys. Kauden aikana otteluissa vieraili miltei 500 000 katsojaa.
Vuonna 1996 Helsinkiin perustettu Kaisaniemen Tiikerit ajautui konkurssiin kauden 1998 lopussa. Tiikerien hyvä urheilullinen menestys ei pystynyt pelastamaan seuraa, jolla oli loppuaikanaan jopa yli kahden miljoonan markan velat niskassaan.

Superpesiksen katsojaluvut kipusivat 1990-luvun lopulla korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin ja aloitti sponsorien ryntäyksen pesäpalloapajille.

Kiihkeimmässä huumassa, vuosina 1996-97, Superpesiksessä päästiin lähelle niin sanottua "Jokeri-ilmiötä". Seuroja oltiin tuomassa kovalla tahdilla ja rahalla Helsinkiin sekä Tampereelle.

Pienempien maakuntien perinteisten menestysseurojen edustajat ennustivat lajin muuttuvan pian ympärivuotiseksi. Samaan hengenvetoon pitäjissä pohdittiin pienemmän budjetin seurojen menestysmahdollisuuksia, sekä pesäpallon perinteisesti mahdollistaneen talkoohengen tulevaisuutta.

Aiheesta revittiin kauden 1997 alussa myös huumoria. Kotimaan katsauksessa huumoriyhtye Rehupiikles esitti mielipiteensä kansallislajimme urheilullisuudesta. Kaupunkilaiskatsojia varoiteltiin ironisesti junttipallon tulemisesta stadiin.

Suurkaupunkien valloitus jäi lopulta torsoksi, kun seurojen menot karkasivat räpylästä. Vuonna 1998 paljastunut sopupeliskandaali tahrasi lajin maineen vuosiksi, näivettäen samalla katsojien kiinnostuksen.

Vuonna 2009 Sisu-ohjelmassa pohdittiin olisiko pesäpallosta stadilaisten viihteeksi uudella vuosituhannella, kymmenen vuoden etsikkoajan jälkeen. Ohjelman toimittaja lähti selvittämään kansallislajin pelaajien arkea ja katsastamaan elämänsä ensimmäisen pesäpallo-ottelun.

Pesäpallon voi todeta lajina oppineen 90-luvun kiirehtimisestään. Vaikka ammattilaissopimukset ja suuret mainostulot antavat odottaa itseään ovat yhteisöllisyys ja talkoohenki edelleen tallella.

Pesäpallolla on Helsingissä pitkät perinteet. Lajin ensimmäiset julkiset näytösottelut pelattiin Kaisaniemessä vuonna 1920. Pääkaupungissa harrastettiin pesistä aktiivisesti vuosikymmenien ajan. Helsingin ylpeyksiin kuuluivat mm. Puna-Mustat ja Työväen Maila-Pojat. Vuonna 1977 perustettu Helsinki-Pesis nousi SM-sarjaan yhden kauden ajaksi vuonna 1978.

Teksti: Ville Matilainen ja Jukka Lindfors.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto