Hyppää pääsisältöön

Mihin radion kuuntelijalukuja tarvitaan?

Kirjoittaja työskentelee Ylessä yleisötutkijana.

Radio on hyvä kumppani. Osa meistä kuuntelee radiota keskittyneesti, osalle kuuntelu toissijaista: radiota kuunnellaan toisella korvalla muiden askareiden ohella. Viikon aikana radio tavoittaa 95 % yli 9-vuotiaista suomalaisista. Se on huikean iso luku!

Mutta miten tuollaista tietoa saadaan?

Määrällistä tietoa radion kuuntelusta saadaan Finnpanelin Kansallisesta radiotutkimuksesta. Koko suomalainen radiotoimiala – niin Yle kuin kaupalliset radiotkin – ovat yhdessä tutkimuksen takana. Finnpanel on kaikista kanavista riippumaton markkinatutkimusyritys. Finnpanel tutkii myös television katselua.

Tämän vuoden alusta radion kuuntelua tutkitaan vuoden jokaisena päivänä. Muutos tuo tarkempaa tietoa ja parantaa tutkimuksen laatua, sillä aikaisemmin radionkuuntelua tutkittiin yksi viikko kuukaudessa. Tutkimustulosten raportointi säilyy muutoksesta huolimatta kuukausikohtaisena.

Ylessä radion kuulijalukuja käytetään monella tavoin hyväksi.

Ohjelmia ei arvoteta sen mukaan paljonko kuulijoita ne keräävät, sillä pelkästään ohjelman lähetysaika ja -viikonpäivä vaikuttaa siihen paljon. Illalla radion kuuntelijoita on vähemmän, toisaalta esimerkiksi viikonloppuaamuisin Ylen kanavilla on hyvin paljon kuulijoita.

Kuuntelijalukujen valossa pohdimme muun muassa sitä, onko ohjelma oikealla paikalla. Tai sitten tarkastelemme esimerkiksi sitä, minkä ikäisiä ihmisiä ohjelma houkuttaa ja kuinka uskollisia sen kuuntelijat ovat.

Kuuntelijaluvut kertovat siis yhden puolen radion kuuntelusta.

Meille erittäin tärkeää on myös laadullinen tieto, jota myös kootaan eri tavoin, sekä kuuntelijoilta tuleva palaute. Kun määrällinen ja laadullinen tutkimustieto ja suomalaisilta tuleva palaute yhdistetään Ylen radiolaisten ammattitaitoon, saamme parhaimmillaan aikaan hyvän lopputuloksen. Sellaisen, joka yhtäältä yllättää ja toisaalta täyttää odotukset!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua