Hyppää pääsisältöön

Murskaavaa ylivoimaa pesäpallon maailmancupin finaalissa

Pesäpallon ensimmäinen maailmancup keräsi osanottajia kuudesta eri maasta. Finaalissa yhteen ottivat ketkäs muut kuin Suomi ja Ruotsi.

Tietolaatikko

Pesäpallon miesten maailmancup on järjestetty Suomessa vuosina 1992, 1997 ja 2009; Australiassa 2000, Ruotsissa 2003 ja Saksassa 2006. Naisten ja sekajoukkueiden turnausta on pelattu maailmancupin ohessa vuodesta 2000 asti.
Vuoden 2012 pesäpallon maailmancup järjestettäneen Australiassa.
Suomi on vuoteen 2012 mennessä voittanut turnauksen joka kerta, kaikissa sarjoissa.

Unohtakaa jääkiekko ja jalkapallo; tässä palloilulajissa Suomi ei voi, eikä saa hävitä!

Pesäpallon kautta aikain ensimmäinen maailmancup pelattiin Suomessa vuonna 1992. Turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta, kuudesta eri maasta: Suomesta, Ruotsista, Virosta, Saksasta, Australiasta ja Japanista.

Finaalissa kohtasivat ennakkosuosikit Suomi ja Ruotsi. Suomi oli isäntämaana kovan paikan edessä, koska alkusarjassa kärsitty tappio länsinaapurille asetti riman korkealle.
Finaalin jälkeen turnauksen ylivoimaisimmasta joukkueesta ei kuitenkaan ollut epäilystä.

Pesäpallon kansainvälistyminen lepäsi tuolloin lähinnä harrastajien sekä vapaaehtoistoimijoiden harteilla. Silti jo vuonna 1992 lajia pelattiin aktiivisesti kahdessatoista eri maassa.

Kunnia lajin leviämisestä kuuluu erityisesti Suomesta ulkomaille muuttaneille, sekä Suomesta kotimaihinsa palanneille maahanmuuttajille.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto