Heidi Sommar
Yle
Raid over Moscow -tietokonepelissä lennetään Amerikasta Neuvostoliittoon tuhoamaan venäläisten ohjussiilot ja lopuksi hyökätään Moskovaan. Kun peli tuli julkisuuteen Suomessa kylmän sodan aikaan vuonna 1985 nousi siitä ennennäkemätön poliittinen kriisi, joka päätyi diplomaattiseen kädenvääntöön Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Kohu sai alkunsa, kun Mikrobitti-lehti julkaisi Atarin 8-bittisille tietokoneille ja mm. Commodore 64:selle tehdystä Raid over Moscow videopelistä arvostelun helmikuussa 1985.
A-studio tarttui myös aiheeseen esitellen insertissään itse peliä ja Mikrobitin arvostelua. Ohjelman toimittaja Kari Mänty toteaa jutun lopuksi: "Ei liene vaikea arvata, missä tämä peli on kehitelty, mutta pitääkö tämän Suomen todella olla aina niin kovasti tätä Euroopan pikku-Amerikkaa."
Viikkoa myöhemmin Tiedonantaja-lehdessä julkaistiin peliä kritisoiva artikkeli, jossa sen sanottiin edustavan "neuvostovastaisuuden räikeintä muotoa". Seuraavana päivänä kansanedustaja Ensio Laine (skdl) teki aiheesta eduskuntakyselyn. Laineen ja muiden kyselyn allekirjoittaneiden mielestä peli vahingoitti naapuriystävyyttä ja lasten rauhankasvatustavoitteita.
Kohu muuttui pian diplomaattiseksi kädenväännöksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Myönteinen peliarvostelu koettiin Neuvostoliitossa provokaationa. Suomen ulkoasiainministeriön muistioista, jotka olivat salaisia vielä vuoteen 2010 saakka, käy ilmi Neuvostoliiton pyrkimykset diplomaatiensa avulla vaikuttaa Suomeen Raid over Moscow -pelin kieltämiseksi. Neuvostoliitto vaati pelin markkinoinnin ja myynnin estämistä ja uhkasi Suomea vakavilla seuraamuksilla:
Mikäli kyseisen pelin mainostaminen ja myynti Suomessa jatkuu, Neuvostoliitto tulee suurlähettiläänsä välityksellä virallisesti kiinnittämään "kaikista vakavimmalla tavalla" Suomen hallituksen huomiota tähän räikeään tapaukseen.
Peliä ei lopulta vedetty markkinoilta osittain vanhentuneen lainsäädännön ansioista, jonka vuoksi Valtion elokuvatarkastamolla ei ollut oikeutta kieltää sen myyntiä. Kohun myötä peli nousi Suomessa myyntitilastojen ykköseksi useiksi kuukausiksi.
Pelitutkimuksen vuosikirjassa vuodelta 2011 Tero Pasanen kirjoittaa kohusta: "Pelikohu oli aidosti suomalainen tapahtuma, joka hakee vertaistaan populaarikulttuurin historiassa maamme geopoliittisen sijainnin, kylmän sodan blokkien välisen erityisaseman sekä yleisen kansainvälisen poliittisen tilanteen vuoksi. Tapauksessa yhdistyivät ainutkertaisella tavalla huoli moraalista, mediaan liitetyt uhkakuvat sekä kulissien takainen ulkopoliittinen kädenvääntö."
Ajankohtaisessa kakkosessa käsiteltiin huhtikuussa -85 kansalaisten vastuuta Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista ja viitattiin myös Raid over Moscow -peliin. Kun toimittaja kysyy Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtajalta Matti Ruokolalta onko suomalaisilla oikeutta esittää kritiikkiä Neuvostoliitosta hän vastaa ettei kenenkään suuta aleta tukkimaan, mutta kannattaisi "sanomisistaan aina miettiä mitä hyötyä siitä on meille". Ruokala muistuttaa myös katsomaan säännöllisesti karttaa ja muistamaan Suomen aseman.
Katso myös
- Suomettumisen paha tauti
- Commodore 64 kelpasi Bittiputaan mummollekin
- Tietokoneet hyötykäytössä
- Vihaiset linnut lensivät maailman huipulle
- Silikoni lähetti radiossa surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia
- Tietokone- ja videopelit huolettivat vanhempia
- Tapahtui 1985: Mies joka lopetti kylmän sodan
- Kylmän sodan synty
- Kylmän sodan kilpavarustelu
- Tapaus Raid over Moscow Suomen ja Neuvostoliiton välisessä ulkopolitiikassa (Pelitutkimuksen vuosikirja) (google.com)
- Tietokonepelit osana audiovisuaalisen kulttuurin moraalipaniikkia (widerscreen.fi)
- Raid over Moscow pelivideo YouTubessa (youtube.com)
