Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mistä hampurilaisten raaka-aineet tulevat?

Hampurilainen
Hampurilainen Kuva: Yle hampurilainen

Tarkastelimme kolmea ketjua, joilla on eniten hampurilaisravintoloita ympäri Suomessa. Suurin on Hesburger, jolla on Suomessa jopa 253 hampurilaisravintolaa. Mukana vertailussa on myös toinen kotimainen ketju Scanburger sekä maailman tunnetuin hampurilaisketju McDonald's.

Hesburgerilta vertailussa on heidän suosituin tuotteensa eli kerroshampurilainen (4,50 €). McDonald'silta maailman suosituin hampurilainen eli Big Mac (3,80 €). Scanburgerilta kooltaan ja koostumukseltaan suurin piirtein edellisiä vastaava Kerros-burger (4,90 €).

Big Mac on "kevyin"

Hampurilainen
Hampurilainen Kuva: Yle hampurileinen
Ensimmäiseksi hampurilaiset laitetaan samalle viivalle kilokaloreiden suhteen. Yksi hampurilainen nimittäin vastaa noin kolmasosaa keskivertosuomalaisen päivittäisestä energiantarvesuosituksesta.

- Tämä riippuu tietysti siitä, kuka hampurilaisen syökertoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara.

- Jos kysymys on lapsesta tai pienikokoisesta naisesta, joka ei liiku paljon, niin silloin osuus päivittäisestä suosituksesta on vielä suurempi. Jos taas on kyse nuoresta miehestä, joka on vaikka aktiivinen urheilija, niin silloin määrä on tietysti pienempi.

Hampurilaisten kilokalorit

Scanburger Kerros-burger 672 kcal
Hesburgerin Kerroshampurilainen 670,5 kcal
McDonald'sin Big Mac 495 kcal

Raija Karan mukaan terveysnäkökulmasta hampurilaiset ovat kuitenkin samalla viivalla.

- En laittaisi näitä kovin kovaan järjestykseen. Kaikkia leimaa se, että niissä on paljon energiaa, rasvaa, aika paljon suolaa ja vähän kuitua.

Eniten lisäaineita Hesburgerin purilaisessa

Hampurilaisten tuoteselosteista löytyy myös paljon puhuttuja E-koodeja. Eniten erilaisia E-koodeja löytyy Hesen kerroshampurilaisesta ja vähiten Scanburgerin Kerros-burgerista. Erot ovat kuitenkin pieniä ja Eviralta muistutetaan, että kaikki kyseisistä hampurilaisista löytyvät lisäaineet ovat täysin sallittuja sekä hyvin tavallisia ja yleisiä elintarvikkeissa.

Lisäaineilla on aina joku tarkoitus siellä

- Hampurilaisissa meillä on säilöntä- ja lisäaineita todella vähän, me emme esimerkiksi lisää niitä kastikkeisiin lainkaan, vaan ne tulevat jonkun raaka-aineen osan mukana niihin, toteaa Hesburgerin varatoimitusjohtaja Jari Vuoti.

Samoilla linjoilla on McDonald'sin laatupäällikkö Stiina Rasimus.

- Lisäaineilla on on aina joku tarkoitus siellä, joko säilyvyyden tai tuotteen ominaisuuksien kannalta tarpeellisia.

Big Macin pihvi tulee Puolasta

Hampurilaisten raaka-aineita rahdataan yhdestätoista eri maasta, eniten Euroopasta. Vertailun suomalaisin hampurilainen on Hesburgerilla.

Ainesosat Hesburger McDonald's Scanburger
Sämpylä Suomi Suomi Ruotsi
Pihvi Suomi Puola Ruotsi
Juusto Saksa Pohjois-Irlanti Irlanti
Salaatti Saksa, Espanja Saksa, Espanja, Suomi Saksa, Espanja, Suomi
Sipuli Suomi Yhdysvallat Hollanti, Suomi
Kastike/Majoneesi Suomi Iso-Britannia Ruotsi
Maustekurkku Suomi Turkki Ruotsi

- Suomalaisena yrityksenä kotimaisuus on meille tietenkin tärkeää, ja aina kun on mahdollista, pyrimme käyttämään kotimaisia raaka-aineita, kertoo Jari Vuoti.

McDonald'sille tai Scanburgerille raaka-aineiden kotimaisuus ei ole niin tärkeää.

- Arvostamme toki kotimaisia raaka-aineita, mutta se ei ole ensisijainen ostokriteeri meillä. Ensisijaisesti kiinnitämme huomiota laatuun ja turvallisuuteen. Meillä tehdään kaikki tavarahankinnat pitkäjänteisillä sopimuksilla ja kumppanuusperiaatteella, McDonald'sin Stiina Rasimus valaisee.

Entä minkä vuoksi kotimaisuuden nimiin vannova Hesburger ei käytä suomalaista juustoa tai salaattia?

- Cheddar-juustoa ei valitettavasti saada sellaisia määriä Suomesta, mitä me käytämme. Ja salaatin saatavuus ja toimintavarmuus eivät Suomessa ole sellaisia, että pystyisimme sitä hyödyntämään.

Sama tilanne koskee myös Hesburgerin ketsuppia, joka kyllä valmistetaan Suomessa, mutta raaka-aineena käytetään espanjalaista tomaattipyreetä.

Ulkomaisen rehun alkuperää ei aina tiedetä

Vaikka kotimaiset raaka-aineet eivät automaattisesti olekaan parempia kuin muualta tuodut, voi ulkomaisiin ainesosiin liittyä muita kysymysmerkkejä. Muun muassa McDonald's on ollut kriitikoiden hampaissa siitä, että sen pihveiksi päätyvien tuotantoeläinten ruokinnassa on käytettey myös geenimuunneltua rehua.

Hampurilainen
Hampurilainen Kuva: Yle hampurilainen
- Me suositellaan ja suositaan sellaisia tuottajia, jotka eivät käytä geenimuunneltuja ainesosia. Osa karjasta on muun muassa laiduntavaa.

Onko siis mahdollista, että McDonald'sin pihviksi päätynyt eläin on saattanut syödä geenimuunneltua rehua?

- On mahdollista. Meillä naudanlihan hankintaketju on hyvin, hyvin laaja. Liha ei tule meille pelkästään suurista tehotuotantolaitoksista, vaan siellä on ihan laidasta laitaan erikokoisia tiloja. Tämän vuoksi emme pysty sataprosenttisesti valvomaan sitä rehun alkuperää nautapuolella. Suosimme kuitenkin lihaa, jota ei ole geenimanipuloidulla rehulla ruokittu, Rasimus sanoo.

Hesburgerin tai Scanburgerin hampurilaisista ei löydy geenimuunnellulla rehulla ruokittua lihaa.

Kokonaisuudessaan McDonald's on kuitenkin vertailun avoimin raaka-aineiden kotimaan suhteen. Toisin kuin Hesburger ja Scanburger, Mcdonald's kertoo nettisivuillaan tarkat tiedot jokaisen hampurilaisensa raaka-aineista ja alkuperästä.

Panu Vatanen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.