Hyppää pääsisältöön

Brändi nimeltä Pesäpallo sopupelasi ja hävisi

Kun pesäpallossa 90-luvulla haisi raha ja katsojia riitti, jätettiin hyvin tiedossa olleet ongelmat, kohut ja skandaalit tarkoituksella viheltämättä. Pelaajia sekä toimihenkilöitä rikastuttaneet, ennalta sovitut ottelut jättivät kansallislajiin leiman, joka puhdistui vasta vuosikausien kulumisella.

Tietolaatikko

Pesäpallon sopupeliskandaali paljastui vuonna 1998. Tunnustusten pohjalta viidessä kaudella 1998 pelatussa ottelussa sovittiin lopputulokset etukäteen, joka antoi joukolle pelaajia, johtohenkilöitä, toimitsijoita ja edustajia mahdollisuuden lyödä varmoja vetoja ennalta sovituista tuloksista.
Poliisin käynnistämässä esitutkinnassa oli aluksi yli 460 henkilöä. Langettavia tuomioita jaettiin lopulta yli kolmellekymmenelle ihmiselle.
Rangaistukset ovat vaihdelleet tapauskohtaisesti sakoista ehdolliseen vankeuteen. Tuomitut määrättiin myös maksamaan voittoja takaisin Veikkaukselle.
Arvio Veikkaukselle koituneista tappioista oli tuolloin noin 14 miljoonaa markkaa.
Superpesisliitto rankaisi sovittujen otteluiden joukkueita pudottamalla nämä kahta sarjaporrasta alemmas.
Liitto jakoi kiinni jääneille ja valehdelleille pelaajille ja toimihenkilöille myös peli- ja toimitsijakieltoja.

Vuonna 1998 paljastunut pesäpallon sopupeliskandaali, oli lajissaan (ja kaikissa urheilulajeissa ylipäätään) Suomen ensimmäinen. Skandaalin taustalla oli vuosikausien tapahtumaketju, jonka lenkkejä pureskeltiin ja purettiin pitkään.

Pesäpallo eli 1990-luvulla renessanssia, joka lähti lopulta lajiliiton sekä seurajohtajien käsistä. Maakuntien suosimasta lajista lähdettiin nopeasti tekemään täsmätuotetta, brändiä, joka vielä tuolloin oli sananakin monille urheiluvaikuttajille vieras.

Pitkävetolistoille ja televisioruuduille lajin nousukiito kantoi ja yhtäkkiä saavutettujen mainosrahojen virtaa ei saanut päästää ehtymään. Jopa lajin sääntöjä rukattiin televisiokatsojille ystävällisemmiksi. Suurimmaksi esteeksi nousi lopulta isompien kaupunkien ja erityisesti Helsingin valloitus. Lopulta tämä suurkaupunkien ajolähtö jätettiin yhden ainoan jokerin varaan.

Salamyhkäisenä aloitettu Kaisaniemen Tiikerit -projekti kulminoitti lopulta lajin nousukiidon ongelmakohdat ja myöhemmin purskahtaneeseen sopupeliskandaaliin johtaneet tekijät. Pesäpalloa tuntemattomien liikemiesten kovan rahan kokoomaseura vahvisti vääristynyttä viestiä muidenkin seurojen organisaatioissa. Raha nousi perinteisen talkoohengen ja urheilullisten meriittien edelle.

Veikkauksen kanssa solmittuun vedonlyöntisopimukseen jääneet porsaanreiät sekä lajin toimijoiden keskuudessa laajasti levitetty sopupelin puskaradio häivyttivät moraalin ja urheilullisuuden rajat liian monilta.

Skandaalia seuranneen vuoden 1999 Ajankohtaisessa kakkosessa vedonlyönnin ja huippu-urheilun suhdetta yritettiin läpivalaista. Oliko suomalaisen urheilun ja vedonlyönnin suhde vääristynyt laajemminkin? Mitä seuraavaksi paljastuisi?

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto