Hyppää pääsisältöön

Tekovesikauhu: käsikirjoitus



Petri Jokela, toimitusjohtaja, Tavase Oy:

Tavoitteena on toimittaa hyvää vettä, edullista vettä ja toimintavarmasti sitä vettä.


Anne Bland, puheenjohtaja, Huittisten Vihreät:

Elohopeata, raskasmetalleja, masennuslääkkeitä, hormoneita, estrogeenejä …


Ari Nieminen, DI:

Kun sinne laitetaan likaisempaa vettä tilalle, niin kyllä se minun mielestäni saastuttaa pohjavettä.


Esko Arasalo, kunnanjohtaja, Pälkäne:

Rantatörmä, jossa on asutusta, saattaisi murtua pahimmillaan.


Petri Jokela:

On myös tulevaisuudessa hyvänlaatuista talousvettä käytettävänään

toimittaja:

Mutta sitähän nyt jo on.

Petri Jokela:

Mutta tulevaisuudessa se varmistaa sen.


MOT TUNNARI


Kalle Hakalehto, Tekniikan tohtori, kaivosinsinööri, Pälkäne:

Siellä se Roine siintelee kyllä ja sen voisi kuvitella sitten, että miltä tää alue näyttää kun tässä olisi tekopohjavesilaitos.


Pälkäneen ja Kangasalan alueella kohoaa jääkaudella muodostunut harjujakso. Alueella on luonnonsuojelukohteita ja harjujen uumenissa virtaa aitoa pohjavettä.


Hakalehto:

Tällä alueella, siis Kangasalla, Pälkäneellä, Pälkäneellä tämä pohjavesi on todella, todella hyvä, hyvää ja ei, ei mitään tarvetta tekopohjaveden tekemiseksi.


GRAFIIKKA

.

Tampereen ja Valkeakosken seudun yhteinen tekopohjavesihanke Tavase haluaisi tehdä harjuista vedenpuhdistuslaitoksen eli valjastaa ne tekopohjaveden tekoon. Eräiden laskelmien mukaan harjuihin ja niiden pohjaveteen imeytettäisiin yhden vuoden aikana järvivettä yhtä paljon kuin mikä on runsaan tuhannen kahdensadan vuoden luontainen sademäärä.


Massiivinen tekopohjavesilaitos uhkaa harjualueen taloja, elinkeinoa ja ympäristöä.


Toimittaja:

Löytyykö täältä alueelta yhtään Tavasen kannattajaa?

Hakalehto:

Kyllä voisin melkein sanoa, että saat etsiä kuin neulaa heinäsuovasta, jos sellaisen aiot täältä löytää.


OTSIKKO Tekovesikauhu


Tuhansien järvien Suomessa hyvää raakavettä riittää yllin kyllin. Tamperelaiset juovat Näsijärven ja Roineen vettä, joka puhdistetaan kemiallisesti pintavesilaitoksessa.


Professori Tuula Tuhkanen tutkii talousveden valmistusmenetelmiä.


Tuula Tuhkanen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, Bio- ja ympäristötekniikan laitos: Jos meillä on tämmönen vesilaitos, niin siinä voidaan reagoida veden laadun muutoksiin hyvin helposti. Jos esimerkiksi orgaanisen aineen määrä raakavedessä kymmenkertaistuu, niin sitten voidaan vaikka kymmenkertastaa sitten tarvittava annos, ja tätä kautta pystytään reagoimaan sitten tämmösiin laadun muutoksiin paljon helpommin, kun jossakin harjussa.


GRAFFIIKKA


KARTTA


Runsas puoli miljoonaa suomalaista juo harjun uumenissa puhdistettua tekopohjavettä, tuottetta jota tehdään Suomessa 26:ssa laitoksessa.


ANIMAATIO


GRAFFIIKKA


ANIMAATIO tekopohjaveden teosta


Näin tekopohjavettä tehdään. Kun vesi on imeytetty harjuun, se virtaa ja puhdistuu siellä orgaanisesta aineesta aikansa kunnes se pumpataan ylös ja johdetaan kunnan vesilaitokseen. Siellä veteen lisätään kalkki ja se desinfioidaan.


Tuhkanen: On ihan oikeesti olemassa riski, että varsinkin sitten, pitkän, pitemmän ajan kuluessa, ja, kun sitä maata ja harjua on kuormitettu, että sen tämmönen luontainen puhdistuskyky, kapasiteetti ylittyy ja sieltä sitten rupeaa tulemaan läpi näitä raakavedessä olleita orgaanisia yhdisteitä harjuun aikaisemmin pidättyneitä yhdisteitä, tai harjussa olevia epäorgaanisia yhdisteitä kuten esimerkiksi rautaa ja mangaania.

Sitten joudutaan turvautumaan esikäsittelymenetelmiin ja jälkikäsittelymenetelmiin. Ja sitten se ei enää olekaan sitä ekovettä.


Imeytys muuttaa metsämaastoa pysyvästi. Sadetusimeytyksessä kasvillisuus rehevöityy. Allasimeytyksessä maa kaivetaan kokonaan pois.


Tampereen alueen tekopohjavesilaitokselle suunnitellaan niin sadetusta, kaivoimeytystä kuin altaitakin.


TURKU


MOT 22.9.2003:

Martti Backman: Laitoksen toiminta-alueeksi on varattu 500 hehtaaria kangasmaata. Hankkeen valtavat mittasuhteet kauhistuttavat paikallisia.


MOT kertoi Turun Seudun Veden hankkeesta vuonna 2003. Tekopohjavesilaitoksesta piti tulla valtava sadetusimetyslaitos.


Jo koesadetukseksi tulkitut ilmiöt vahvistavat paikkakuntalaisten pelkoja.


Suomen kaikkien aikojen suurin tekopohjavesilaitos on nyt valmis. Sadetus vaihtuikin allasimeytykseen, jota on helpompi hallita.


KARTTA


Raakavesi otetaan Kokemäenjoesta ja esikäsitellään Huittisissa.


Sitten se siirretään 30 kilometriä Virttaankankaan tekopohjavesilaitokseen ja imeytetään harjun uumenissa virtaavaan pohjaveteen.


Aki Artimo, tutkimuspäälllikkö, Turun Seudun Vesi

Se virtaa tästä maaperässä itse asiassa tonne kaivoalueitten suuntaan, ja siinä on edelleen se, se 11 viikon viipymä, ennen kuin se sinne kaivolle päätyy.


Harjussa puhdistunut vesi johdetaan putkia pitkin Turkuun Saramäen kalliosäilöihin ja siitä kuluttajille. Matkaa Kokemäenjoesta kuntien vedenpuhdistuslaitoksille voi kertyä jopa 120 kilometriä.


Yhdessä vuorokaudessa harjuun voidaan imeyttää 100 000 kuutiota vettä.


Artimo: Luontaisesti ei missään tapauksessa pystyttäisiin ottamaan pohjavettä sellaisia määriä kuin mitä me tekopohjavesilaitoksessa pystytään tuottamaan.


Korkein hallinto-oikeus on määrännyt Turun laitokselle kemiallisesti tehostetun esikäsittelyn.


Toimittaja: Se on kuitenki määrätty se kemillinen puhdistus?


Valtonen: Se on määrätty, juu. Se on korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja sen vuoksi se siellä on. Eikä me sitä. Se on ihan hyvä. Toisaalta se ainakin varmistaa, että ihan varmasti siltäkin osin niin vedessä ei ole mitään haittatekijöitä.


Toimittaja: Eikö siinä ole pieni ristiriita, että tämmöinen kemiallinen tehostus pitää olla ja sitten se vesi sen jälkeen imeytetään sinne harjuun? Ei ole ihan luomuvettä.


Valtonen: Ei se ihan luomuvettä siltä osin ole, mutta sittenhän siitä tulee. Mutta sillä nyt vaan varmistetaan, että se on imeytyskelpoista. Ei ole mitään ristiriitaa.


Laitos on nyt valmis, mutta tekopohjavettä vastustetaan edelleen. Yksi vastustajista on luonto-opas Erkki Kallio.


Erkki Kallio, Loimaan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja: Se tulee muuttumaan ja sitten se on ikuisesti sitä tekopohjavettä, se ei enää palaudu koskaan.


Olemme Alastaron Myllylähteellä. Se sijaitsee aivan tekopohjavesilaitoksen tuntumassa.


Kallio: Miten käy Lähdesaran, joka tossa kasvaa, tämä äärimmäisen harvinainen kasvi? Miten käy Säkylän Pyhäjärven? Tämähän vie sitä puhdistavaa vettä sinne Pyhäjärveen.


Artimo: Me ei saaatu pisaraakaan, eikä tulla saamaankaan pisaraakaan tekopohjavettä sinne Myllyllähteeseen eikä tulla vaikuttamaan sen Myllyähteen virtaamaan.


Varsinais-Suomen ELY-keskus pelkää, että tekopohjavesilaitoksen aiheuttamat muutokset pohjaveden määrässä ja lämpötilassa saattaavat vaikuttaa harjualueen herkkiin Natura lähteisiin. Turun Seudun Veden syytä tai ei, runsas pohjavedenotto on nyt jo aiheuttanut toisella Myllylähteellä Oripäässä lähteen kuivumista ja kalakuolemia.


Virttaankankaalle imeytettävä raakavesi otetaan Kokemäenjoesta, jonka pohjasedimenteissä tiedetään olevan elohopeaa.


Bland: Sitä ei ehkä välttämättä nyt näy näissä vesinäytteissä, mutta mitä tapahtuu tulvien aikaan tai muuta, jos siellä pohjasedimenteistä lähtee, lähtee ainesosia liikkeelle. Kyllä se mun mielestä on ihan huoli, mikä pitäisi ottaa huomioon.


Artimo: No sitä on yritetty, yritetty, ihan saada niitä sedimenttejä liikkeelle jopa virtauksia säätämällä sillä alueella mistä sitä vettä otetaan, mutta ne ei ole vaikuttanut siihen tulokseens. Ollaan hyvin lähellä luonnon tausta-arvoja elohopean osalta tai joskus jopa niitten alle siinä jokivedessä.


Bland: Toki elohopea on yksi asia, mutta siellä on muitakin raskasmetalleja, siellä on polioviruksia, siellä on masennuslääkkeitä, hormoneja siinä raakavedessä.. Ajatus on se, että se niin kuin jäisi vain sinne hiekkamaastoon. Sieltähän se toki sitten suodattuu sinne pohjavesiin, näin on ihan tutkittukin, että ne sekoittuu ne vedet keskenään.


Artimo: Me ei pilata pohjavettä, koska muuten tää hanke ei olisi edesmahdollinen. Me ollaan imeytetty tonne jokivettä. Me tiedetään mikä se laatu on. Siitä on tuhansia mittauksia tekopohjaveden laadusta.


TAMPERE


Hakalehto: tähän tulisi altaita, tähän vanhaan sorakuoppaan, Tampereen kaupungin sorakuoppaan.


Kalle Hakalehto on eläkkeellä oleva kaivosinsinööri ja Tavasen vastustaja.


Hakalehto: Se kallion rakenne on sellainen, että se on hallitsematon. Sitä ei voida saada selville ja hallintaan niin, että voitaisiin tietää tarkasti, että mitä siellä tapahtuu. Se ei ole mikään yhteinäinen sileä kalliopinta vaan se on monimuotoinen rakennelma.


Tavasen suunnittelu aloitettiin jo 90 luvulla. Tavoite oli saada hyvälaatuista vettä halvalla.


Toimittaja: No, onko nyt oikeasti täällä Tampere-Valkeakoski -seudun kunnissa tarvetta tekopohjavedelle?


Hakalehto: Eihän Tampere sitä tarvitse, mutta Valkeakoski. Tietysti siellä on ollut huonompi veden laatu. Mutta se ei johdu siitä puhdistamosta, vaan siitä, että Valkeakoski ottaa raakavetensä Tyrynlahdesta, Jos he veisivät sen vedenoton vajaan kilometrin päähän Mallasveteen syvempään kohtaan, niin heidän ongelmistaan valtaosa poistuisi.


Vuonna 2003 Tampereen seudun tekopohjavesihankkeelle oli haettu ympäristölupaa ja lupaviranomainen määräsi Tavasen selvittämään imeytetyn veden virtauksia ja niiden ympäristövaikutuksia.


Lisäksi YVA-viranomainen arvioi, että pintavesi ei tällä suunnitelmalla puhdistu harjussa toivotulla tavalla. Viranomaisen mukaan näin tuotettu tekopohjavesi vastaa lähinnä Roineen pintavettä.


Nyt vaaditut imeytyskokeet on tehty.


Hakaleheto: Me ollaan semmosessa paikaa, missä suoritettiin koeimeytyksiä, ja jossa vesi valui, lähti valumaan pintaa pitkin. Tuli tuolta ylhäältä. Tässä meni vuolas virta, painui tuonne alas ja lähelle noita ensimmäisiä taloja tuolla, joissa oli jo pelko siitä, että miten heidän kellareittensa käy.


Tavasen toimitusjohtajalla ei viikkokausiin ollut aikaa MOT:lle. Hän yritti siirtää haastattelua ohjelman ulostulon jälkeen. Lukuisten pyyntöjen jälkeen, MOT sai toimitusjohtajan haastatteluun.


Jokela: Tavoitteena on toimittaa asukkaille ja teollisuudelle hyvää vettä, edullista vettä ja toimintavarmast sitä vettä.


Keiniänranta on Pälkäneellä Mallasveden rantavyöhykkeellä sijaitseva Pohjoismaiden suurin tervaleppäkorpi. Se on herkkää ja suojeltua Natura-aluetta. Imeytyskokeet tehtiin lähellä terveleppäkaistaletta.


Jokela: Tutkimushan onnistui erittäin hienosti, saatiin selville muun muuassa se että mitä tää imeytys nykyisillä järjestelyillä vaikutti siihen Keiniänrantaan. Sitähän pyrittiin ju,uri selvittämään ja siitä saatiin tulos. Se onnistui erittäin hyvin. Sen jälkeen todettiin että suunnitelmia täytyy tarkentaa ja tarkennettiin.


Professori Heljä-Sisko Helmisaari on ollut vetämässä laajaa tekopohjavesitutkimusta. Tavase-projektissa Helmisaari ei ole mukana, mutta on tutustunut Tavasen tutkimusraporttiin.


Heljä Sisko Helmisaari, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos: "

No ehkä johtopäätökset on osittain, eivät ihan vastaa kaikilta osiltaan niin tutkimustuloksia. Tutkimustuloksissa imeytyskoe aiheutti 50 prosentin muutoksen virtaamissa Keiniänrannan alueella.


Ja samalla todetaan, että jotta tää Natura-alueen luonnontilaisuus säilyisi et toiminta säilyis muuttumattomana niin sallitaan vaan 10-15 prosentin muutokset virtaamissa. Siinä on tietty ristiriita, mutta johtopäätökset toteavat silti, että ei ole vaikutuksia Keiniän rannan natura-alueen.


Jokela: Niin, siis nuo luvut ovat meidän omia lukuja, elikkä niitei, ja eihän tuosta mitään vaaraa ollut.


Alueella tehtiin merkkiainekokeita. Niillä oli tarkoitus selvittää veden virtausreitit.


Toimittaja: Tiedättekö nyt minne vedet virtaavat?


Jokela: Kyllä me tiedetään.



Helmisaari: Ja ongelma oli se, että vedestä saatiin talteen vain 5 prosenttia merkkiaineista, et 95 prosenttia ei saatu talteen toisin sanoen sen veden kohtaloa ja virtaussuuntaa ja leviämistä ei tunneta ja tämä on ongelmallista.


Jokela: Kuten sanoin, niin mehän seurasimme sitä merkkiaineen kulkua koko sen puolentoista kilometrin matkan mitä se eteni sieltä imeytysalueelta kaivoalueelle, noin 2/3 osaa tästä matkasta saatiin dokumentoitua varsin tarkkaan sillä viimeisellä pätkällä niille kaivoille ei osunut sitten kaikki merkkiaine vaan osa meni siitä ohi. Tää merkkiaine on ainoastaan yksi osa näitä tutkimustuloksia.


Helmisaari: Joo sen raportin perusteella ei siitä voi tehdä mitään johtopäätöksiä ja silloin tuntuu hankalalta perustaa uudet suunnitelmat tähän viiteen prosenttiin, varsinkaan kun se on, on alueella jossa oli se kalliokynnys välillä.

Tässä on suuria ristiriitoja. Näin vaikea harju, näin lähellä asutusta ja näin lähellä Natrua-alueita on hankala kohde ja silloin tuntuisi siltä ja niin kuin nää tutkimustulokset nyt osoittaa, että tää ei ole paras mahdollinen paikka.


Kokeiden teon jälkeen Tavase muutti radikaalisti suunnitelmiansa. Nyt imeytysalueita kaavaillaan uusille tutkimattomille alueille vieläkin lähemmäs asutusta ja Keiniänrantaa.


Helmissaari: Asia esitetään sillä tavalla että sillä tavalla suojeltaisiin, Pälkäneen kirkonkylää ja Keiniä rantaa mahdollisilta ongelmilta, mutta näinhän ei asia voi olla. Se ei perustu mihinkään.


Toimittaja: Nythän nää tulee lähemmäs nää imeytysalueet sitä Pälkäneen keskustaa. Minkä takia ei tarvita uutta yvaa?


Jokela: Koska ympäristövaikutukset vähenevät.


Helmisaari: Jos imeytysalueet viedään lähemmäksi kirkonkylää, riskit kasvavat.



TURKU


Suomen järvivesissä on enemmän humusta kuin Keski-Euroopan vesissä.


Tuhkanen: Esimerkiksi Kuopiossa oli tämmönen rantaimeytyslaitos Hietasalossa. Ja tämä Hietasalon tekopohjaveslaitoksen tukkeutuminen oli kyllä aika massiivista. Tähän nyt perustasin sen, että näinkin voi käydä.


Toimittaja: No onko vaarana että joku menee tukkoon?


Artimo "Ei oo, ei oo ollenkaan. Meillähän tässähän ei oo edes kiinteetä aineita mukana tässä vedessä, koska kaikki kiintoaine on poistettu tuolla esikäsittelylaitoksella. Ja vaikka siinä olis sitä kiintoainetta niinku kaikilla muilla tekopohjalaitoksilla Suomessa, ni ei se silti sitä harjua tuki.


Turun altaissa on omituinen vihreä väri.


Kallio: En tiedä mitä on, levää …. terveisiä Kokemäenjoesta

joo siellä tollaista ihmeellitä limaa mönjää tullut mitä siellä ei saisi missään nimessä olla. Viimeisimmän päätöksen mukaan kaikki kiintoaines pitäisi saada poies ja kyllä tää nyt on terveisiä Kokemäenjokeen ihan selvästi. jotakin mitä ihmeen mömmöä se on.


Toimittaja: Mitä se vihreä lima on?


Artimo : Levää.


Toimittaja: Levää, Mitä se sille harjulle tekee?


Artimo: Ei yhtään mitään. Me imeytettiin vuonna 2009 yli kuusi kuukautta pohjavettä, otettiin pohjavettä, nostettiin se ylös , imeytettiin se altaaseen. Niin se oli samaa levää.


Tekopohjaveden tuottaminen perustuu pitkälle yrityksen omavalvontaan.


Bland: ELY-keskuksella ei ole laboratorioita tällä hetkellä ollenkaan. Joten he mun mielestä toimii tässä vaan kumileimasimena. TSV vain ilmoittaa minkälaista vettä siellä on ja minkälaisia ympäristöseuraamuksia sillä on ja ei ELY-keskuksella ole mitään muuta mahdollisuutta kuin sanoa okei, näin on. Elikkä tämmöinen pukki kaalimaan vartijana.



Varsinais-Suomen ELY keskus vaati tiukempaa tarkkailua Turun tekopohjavesilaitokselle. Sen mukaan Turun Seudun Vesi ei mittaa veden vaarallisia aineita tarpeeksi usein ja esimerkisksi elohopean määritysmenetelmä ei ole paras mahdollinen.


Toimiessaan europarlamentaarikkona nykyinen kehitysministeri Heidi Hautala teki vuosi sitten Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen rikkooko Virttaankankaan hanke EU:n pohjavesidirektiiviä. Saman kysymyksen on esittänyt Huittisten vihreiden pj Anne Bland. Hän esittelee asiaa Euroopan Parlamentin vetoomusvaliokunnassa tällä viikolla.


Bland: Pohjavesidirektiivi sanoo hyvin yksiselitteisesti, että ei mitään mitään sinne pohjaveteen sekoitetaan se ei saa haitata sitä millään tavalla, heikentää sen laatua. Tää on mun mielestä ihan yksiselitteinen, että kyllä tässä ollaan ihan selvästi tekemässä ympäristörikosta juuri sen takia, että se pohjavesi on niin puhdasta ja tää tulee sekoittumaan siihen ja silloin se pohjavesi heikkenee


Toimittaja: Miksi te sotkette pintavettä tällaiseen erittäin hyvään pohjaveteen? Onko siinä vaaraa?


Artimo: Ei! Koska me ollaan ainoita veden käyttäjiä sillä alueella, missä tekopohjavettä esiintyy. Ja se tekopohjavesihän on meidän tuote. Se on se hyvälaatuinen lopputuote. Ei siinä ole mitään vikaa laadullisesti. Se laadullisesti vastaa hyvin paljon ihan luonnon pohjavettä.


Bland: Viime kädessä tavoite on se että joko parlamentti tai komissio vie tän asian oikeuteen, jolloin Suomen hallitukselle tulee sakkomaksuja per päivä, että tää hanke keskeytetään.


KARTTA


PÄLKÄNE


Tavase-hankkeeseen on haluttu mukaan kaikki Tampereen ympäristössä olevat kunnat. Pälkäne on Tavaselle tärkeä, koska tekopohjavettä tehdään Pälkäneen harjussa.


Esko Arasalo, kunnanjohtaja, Pälkäne

No ensinnäkin täytyy sanoa se, että Tavasesta Pälkäne ei hyödy millään tavalla, mutta se saa vastaanottaa Tavasen haitat, jos Tavase tänne toteutuu.


ANIMAATIO


Pälkäne irrottautui Tavasesta jo vuonna 2002 ennen Tavase Osakeyhtiön perustamista. Tästä huolimatta Tavase aikoo vallata Pälkäneen harjun tekopohjaveden tekoon ja myydä Pälkäneeltä pumpatun veden eteen päin Tavase-kunnille.


Arasalo: Eli vesilaki on aika voimakas, mutta katsoisin, että ei, ei lakikaan voi edellyttää, että sitä vettä voidaan tehdä millä ehdoilla hyvänsä ja missä tahansa. Kyllä se, että se tuodaan ihan kuntakeskukseen kunnan osalta, joka ei siitä hyödy eikä sitä halua, niin kyllä kai siinä pitäisi olla sitten jotakin rajauksia sen osalta, että näin ei voida menetellä.


Uuden suunnitelman mukaan Tavase aikoo tuoda imeytysalueita Pälkäneellä harjun päällä aivan asutuksen ja arvokkaan Natura-alueen yläpuolelle.


Arasalo: Sitten ihan asukkaitten omakotitalojen kellareihin saattaa tulla vettä. Saattaa olla jopa niin, että tuolla Keiniänrannassa rantatörmä, jossa on asutusta, saattaisi murtua pahimmillaan, jos se vesi joutuu sellaisiin paikkoihin, mihin Tavase ei odota sen menevän. Täällä ei ole asiaa tutkittu, ja Tavase ei kertomansa mukaan aio enää tutkimuksia tehdä. Me pidämme sitä pöyristyttävänä.


VALKEAKOSKI


Tavasen rahat on loppu ja jokainen osakaskunta joutuu päättämään lisärahoituksesta. Tavasen toimitusjohtaja on kuukausia kiertänyt Tavase kunnissa puhumassa Tavasen puolesta. Valkeakosken vuoro oli marraskuun lopussa.


Tavasen tuttu yhteistyökumppani on laskenut vaihtoehtolaskelmat Tavaselle eli pintavesilaitoksen saneerauskustannukset.


Pauli Kiuru, kansanedustaja, Valkeakosken kunnanhallituksen jäsen (kok):

Ihan rakentava fiilis, mutta täytyy kyllä sanoa, että kun niitä kustannuslaskelmia vertaili niin pikkasen rupes tuntumaan siltä että ne on vähän niin kuin tilattuja tehty, että ne ovat tehty nhiin että tulevat vähän kalliimmiksi mitä tavase. Että vähän semmoinen maku jäi.


Myös Tampereen tarkastuslautakunta on ottanut Tavasen tarkasteluunsa.

Silti Tavasen lobbaus tehosi Tampereeseen. 12. joulukuuta Tampereen valtuusto myönsi Tavaselle lisärahoitusta kolme ja puoli miljoonaa euroa.


TURKU


Turun hanketta mainostettiin aikanaan päättäjille nimenomaan edullisella vedellä.


Bland: Tää hanke oli alun perin 67 miljoonaa, nyt se on jo 170 miljoonaa, plus haetaan lainaa lisää 50 miljoonan edestä. Kuka nää lainat maksaa?


Toimittaja: Eli hinta nousee?


Jyrki Valtonen, toimitusjohtaja, Turun Seudun Vesi:

Hinta nousee sen tähden ja totta mooses tämmäöinen investointi täytyy jotenkin kattaa.


Toimittaja: Ei kai käy samalla tavalla täällä Tampereen seudulla?


Jokela: . Ei tuollaisia summia voi kuvitellakaan tähän hankkeeseen kuuluvan. 170 miljoonaa euroa. Meillä on parhaat asiantuntijat tehneet kustannusarvion, nää asiantuntijat tekevät työkseen näitä kustannusarvioita, heillä on siihen kokemusta, kustannusarviot on laadittu perusteellisesti, ei ole mitään syytä epäillä etteikö ne pitäisi paikkaansa.


Tavasen budjetti on 57 miljoonaa euroa.

Diplomi insinööri Ari Nieminen laskee työkseen Puolustusvoimissa ammusten lentoratoja. Vapaa-ajallaan hän on perehtynyt Tavasen laskelmiin.


Ari Nieminen, dipl.insinööri, Valkeakoski:

Tavase ei ole huomioinut siinä laskelmassaan kaikkia yhtiön toiminnasta tulevia kuluja, muun muassa rakennusaikaisia korkokuluja, rahoituskustannuksia sekä näistä tutkimuksista tulevia kuluja ja hinnat ovat edelleenkin aliarvioituja. Esimerkiksi Valkeakosken siirtolinja 4,8 miljoonaa euroa on ollut sama hinta vuonna 2003 ja on nyt sama hinta edelleen. Hinnat on kumminkin noussu 30 %, niin ei se voi pitää paikkaansa.


Tavase on tehnyt laskelmansa nykyarvolaskennan mukaan eli kaikki kustannukset tekopohjavesilaitoksen sadalta vuodelta muutettu nykyarvoon. Niemisen mielestä laskentatapa on väärä, jos sillä arvoidaan esimerkiksi vesikuution hintaa.


Nieminen: No tällä hetkellä omien laskelmieni mukaan Tavasen suunnittelema laitos tulisi maksamaan 93 miljoonaa euroa. Se on tietenkin enemmän kuin tämä 57 miljoonaa euroa, mitä Tavase on arvioinut hinnaksi.


Jokela: Käsittämätön esitys. Ei pidä paikkaansa. Meillä on kustannusarvion laatinut Pöyry, joka muistaakseni on maailman 6. suurin konsulttiyhtiö. Luotan Pöyryyn enemmän.


Toimittaja: Paljonko tähän Tavasen suunnitteluun on nyt tähän mennessä kulunut rahaa?


Jokela: Rahaa on käytetty muutama miljoona euroo, ehkä viis kuus noin suuruusluokkana.


Valtaosa näistä Tavase-kuntien miljoonista on mennyt vuodesta toiseen samoille konsulteille.


Nieminen: Vuonna 2003 nämä konsultit olivat tehneet meille valmiit suunnitelmat, jotka ei ollu muuta kuin piti rakentaa. Pari miljoonaa oli mennyt rahaa. Nyt kun on kulunut siitä jo useampi vuosi, rahaa on mennyt seitsemän miljoonaa ja on todettu, että tehdäänkin uusi yleissuunnitelma, eli aikaisemmat valmiit suunnitelmat olivatkin täysin soveltumattomia. He saivat palkkioksi lisää töitä ja nyt ollaan hakemassa uutta viiden miljoonan lisärahoitusta heille. Mitä huonommin asiat tehdään, sitä enemmän saadaan rahaa. Jotenkin ristiriitaista.


Tampere päätti marraskuussa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraamisesta, jolla voidaan turvata Tampereen vedensaanti ilman tekopohjavettä.

Muutkin Tavasekunnat ovat alkaneet epäröidä tekopohjavesihanketta.


KARTTA


Juuri ennen joulua Valkeakosken valtuusto teki päätöksen irtautua Tavasesta vuoden 2012 aikana. Näin Tavasesta irtautuu myös Akaa, sillä se on sitonut Tavasepäätöksensä Valkeakosken kantaan.


Yhdeksäs päivä tammikuuta Kangasalan valtuusto päätti antaako se Tavaselle lisärahoitusta. Myös Kangasala epäröi Tavasea, sehän joutuu Pälkäneen tavoin sietämään tekopohjavesilaitosta alueellaan.

Kunnan asukkaat ovat keränneet Tavasesta irti -adressiin lähes 1400 nimeä.


Jokela: Tavase varmistaa Kangasalan vedenhankinnan.

Toimittaja: Miten?

Jokela: Sillä tavalla että Kangasalalla on myös tulevaisuudessa hyvänlaatuista talousvettä käytettävissä.

Toimittaja: Mutta sitähän jo on.

Jokela: Mutta tulevaisuudessa se varmista sen.


Arasalo: Paljon fiksumpaa on mun mielestäni puhaltaa se peli tässä vaiheessa poikki kuin lisätä sitten vielä todella massiivisia kustannuksia tähän hankkeeseen, joka mun mielestäni on erittäin huonosti toteuttamiskelpoinen tai ei ole sitä ollenkaan.