Hyppää pääsisältöön

Mystinen suomalainen taistelulaji kas-pin

Perinteikäs suomalainen taistelulaji vai sekavien legendojen summa? Kas-pin herättää intohimoja taistelulajien harrastajien parissa, ja monet eivät pidä sitä erityisen pätevänä taistelulajina. Kas-pinilla on kuitenkin pieni, mutta sitäkin omistautuneempi harjoittajajoukko, joka ottaa lajin hyvin vakavasti.

Puukonkäsittelytaitoja ja itämaisia taistelutekniikoita yhdistelevä kas-pin on suomalainen taistelulaji. Sitä voi harjoitella muutamalla paikkakunnalla ympäri Suomea, eikä lajin varsinaisesta alkuperästä ole perimätietoa tarkempia kuvauksia.

Legenda kertoo kas-pinin juontavan juurensa 1100-luvulle. 1800-luvulla laji sai lisäpotkua kiinalaisista taistelulajeista, ja nykymuotoonsa sen ovat kehittäneet suomalaiset naiset.

Tositarina -dokumentissa, ”Viimeinen soturi”, Kaarlo Valkonen kertoo omasta historiastaan kas-pinin parissa, ja lajin kehityksestä ja asemasta nyky-Suomessa. Paikalliset suhtautuvat Valkosen oppeihin ja tarinoihin epäileväisesti, mutta hänellä on myös joukko oppilaita, jotka suhtautuvat kas-piniin vakavasti ja kunnioittavat Valkosta mestarinaan.

Dokumentissa Valkonen oppilaineen esittelee kas-pinin perusliikkeitä. Muutamat lajissa käytetyistä tekniikoista ovat kuitenkin niin salaisia, ettei niitä voi esitellä TV-kameroille.

Teksti: Elina Rimpiläinen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto