Hyppää pääsisältöön

Kansanvihollisen tytär Stalinin sotasankarina

Suomalaissyntyinen Sylvi Paaso (1924–2008) on ollut Venäjällä juhlittu sotasankari. Hän joutui kuitenkin kokemaan elämänsä aikana monenlaisia vainoja niin synnyinmaassaan Suomessa kuin myöhemmin uudessa kotimaassaan Neuvostoliitossa. Paaso kertoo elämästään Arvo Tuomisen toimittamassa dokumentissa Kiveen hakattu partisaani (2003).

Kemissä asunut Paason perhe kohtasi monia vaikeuksia pulakauden alettu 1920-luvun lopussa. Sylvi Paason kommunisti-isä joutui työttömäksi ja äärioikeiston vainoamaksi. Perhe päätti muuttaa monien muiden suomalaisten tavoin Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa vuonna 1932.

Ensimmäiset vuodet Neuvostoliitossa olivat Paasoille työntäyteisiä ja hyviä, ja Sylvin vanhemmat kokivat, että he omalta osaltaan auttoivat luomaan työläisten ja talonpoikien valtaa. Mutta elämä muuttui täysin, kun Sylvin isä pidätettiin ja surmattiin Stalinin vainoissa vuonna 1938. Sylville isän kohtalonhetken muisteleminen on yhä vuosikymmentenkin jälkeen ylitsepääsemätöntä.

Jatkosodan syttyessä Sylvi värvättiin partisaanikoulutukseen. Paason värvääjänä oli Juri Andropov, joka jatkosodan aikana organisoi partisaanitoimintaa Itä-Karjalassa. Andropovista tuli myöhemmin NKP:n eli Neuvostoliiton keskuskomitean pääsihteeri.

Sylvi Paaso toimi radistina pienessä Soutjärven vepsäläiskylässä Äänisjärven rannalla. Partisaanien tehtävänä oli maanalaisen vastarinnan organisointi ja tietojen kerääminen suomalaismiehittäjän toiminnasta. Sylvi piiloutui moniin paikkoihin lähelle suomalaismiehittäjiä, kuten lampolaan ja metsään, joista hän sähkötti vakoilutiedot eteenpäin neuvostoliittolaisille.

Rauhan tultua Sylvi perusti perheen partisaanitoverinsa kanssa ja eli omien sanojensa mukaan hyvää elämää. Haastattelussa Sylvi pohtii myös Jumalan olemassaoloa, sillä hän uskoo, että joku on varmasti auttanut, kun hänkin on selvinnyt hengissä sodasta.

"Kansanviholliseksi" väitetyn isän kunnia palautettiin Stalinin kuoleman jälkeen 1950-luvun lopussa. Petroskoin keskustassa on graniittinen partisaanien muistomerkki, johon on hakattu Sylvi Paason kuva.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto