Hyppää pääsisältöön

Kansanvihollisen tytär Stalinin sotasankarina

Suomalaissyntyinen Sylvi Paaso (1924–2008) on ollut Venäjällä juhlittu sotasankari. Hän joutui kuitenkin kokemaan elämänsä aikana monenlaisia vainoja niin synnyinmaassaan Suomessa kuin myöhemmin uudessa kotimaassaan Neuvostoliitossa. Paaso kertoo elämästään Arvo Tuomisen toimittamassa dokumentissa Kiveen hakattu partisaani (2003).

Kemissä asunut Paason perhe kohtasi monia vaikeuksia pulakauden alettu 1920-luvun lopussa. Sylvi Paason kommunisti-isä joutui työttömäksi ja äärioikeiston vainoamaksi. Perhe päätti muuttaa monien muiden suomalaisten tavoin Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa vuonna 1932.

Ensimmäiset vuodet Neuvostoliitossa olivat Paasoille työntäyteisiä ja hyviä, ja Sylvin vanhemmat kokivat, että he omalta osaltaan auttoivat luomaan työläisten ja talonpoikien valtaa. Mutta elämä muuttui täysin, kun Sylvin isä pidätettiin ja surmattiin Stalinin vainoissa vuonna 1938. Sylville isän kohtalonhetken muisteleminen on yhä vuosikymmentenkin jälkeen ylitsepääsemätöntä.

Jatkosodan syttyessä Sylvi värvättiin partisaanikoulutukseen. Paason värvääjänä oli Juri Andropov, joka jatkosodan aikana organisoi partisaanitoimintaa Itä-Karjalassa. Andropovista tuli myöhemmin NKP:n eli Neuvostoliiton keskuskomitean pääsihteeri.

Sylvi Paaso toimi radistina pienessä Soutjärven vepsäläiskylässä Äänisjärven rannalla. Partisaanien tehtävänä oli maanalaisen vastarinnan organisointi ja tietojen kerääminen suomalaismiehittäjän toiminnasta. Sylvi piiloutui moniin paikkoihin lähelle suomalaismiehittäjiä, kuten lampolaan ja metsään, joista hän sähkötti vakoilutiedot eteenpäin neuvostoliittolaisille.

Rauhan tultua Sylvi perusti perheen partisaanitoverinsa kanssa ja eli omien sanojensa mukaan hyvää elämää. Haastattelussa Sylvi pohtii myös Jumalan olemassaoloa, sillä hän uskoo, että joku on varmasti auttanut, kun hänkin on selvinnyt hengissä sodasta.

"Kansanviholliseksi" väitetyn isän kunnia palautettiin Stalinin kuoleman jälkeen 1950-luvun lopussa. Petroskoin keskustassa on graniittinen partisaanien muistomerkki, johon on hakattu Sylvi Paason kuva.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto