Hyppää pääsisältöön

Kansanvihollisen tytär Stalinin sotasankarina

Suomalaissyntyinen Sylvi Paaso (1924–2008) on ollut Venäjällä juhlittu sotasankari. Hän joutui kuitenkin kokemaan elämänsä aikana monenlaisia vainoja niin synnyinmaassaan Suomessa kuin myöhemmin uudessa kotimaassaan Neuvostoliitossa. Paaso kertoo elämästään Arvo Tuomisen toimittamassa dokumentissa Kiveen hakattu partisaani (2003).

Kemissä asunut Paason perhe kohtasi monia vaikeuksia pulakauden alettu 1920-luvun lopussa. Sylvi Paason kommunisti-isä joutui työttömäksi ja äärioikeiston vainoamaksi. Perhe päätti muuttaa monien muiden suomalaisten tavoin Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa vuonna 1932.

Ensimmäiset vuodet Neuvostoliitossa olivat Paasoille työntäyteisiä ja hyviä, ja Sylvin vanhemmat kokivat, että he omalta osaltaan auttoivat luomaan työläisten ja talonpoikien valtaa. Mutta elämä muuttui täysin, kun Sylvin isä pidätettiin ja surmattiin Stalinin vainoissa vuonna 1938. Sylville isän kohtalonhetken muisteleminen on yhä vuosikymmentenkin jälkeen ylitsepääsemätöntä.

Jatkosodan syttyessä Sylvi värvättiin partisaanikoulutukseen. Paason värvääjänä oli Juri Andropov, joka jatkosodan aikana organisoi partisaanitoimintaa Itä-Karjalassa. Andropovista tuli myöhemmin NKP:n eli Neuvostoliiton keskuskomitean pääsihteeri.

Sylvi Paaso toimi radistina pienessä Soutjärven vepsäläiskylässä Äänisjärven rannalla. Partisaanien tehtävänä oli maanalaisen vastarinnan organisointi ja tietojen kerääminen suomalaismiehittäjän toiminnasta. Sylvi piiloutui moniin paikkoihin lähelle suomalaismiehittäjiä, kuten lampolaan ja metsään, joista hän sähkötti vakoilutiedot eteenpäin neuvostoliittolaisille.

Rauhan tultua Sylvi perusti perheen partisaanitoverinsa kanssa ja eli omien sanojensa mukaan hyvää elämää. Haastattelussa Sylvi pohtii myös Jumalan olemassaoloa, sillä hän uskoo, että joku on varmasti auttanut, kun hänkin on selvinnyt hengissä sodasta.

"Kansanviholliseksi" väitetyn isän kunnia palautettiin Stalinin kuoleman jälkeen 1950-luvun lopussa. Petroskoin keskustassa on graniittinen partisaanien muistomerkki, johon on hakattu Sylvi Paason kuva.

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto