Hyppää pääsisältöön

Budo-lajit: Taiteen ja taistelun tasapaino

Japanilaiset itsepuolustus- ja taistelulajit tasapainottelevat taiteen ja taistelun välimaastossa. Vaikka historiallisten lajien oppeja ei enää voi soveltaa suoraan arkielämään, niitä harjoitetaan yhä. Kaikille budo-lajeille on yhteistä pyrkimys mielen ja kehon tasapainoon.

Jousiammunta kyudo ja miekkailulajit kendo ja iaido ovat budo-lajeista vanhimpia ja nykymuodossaan selkeästi taiteellisimpia. Kyudossa ja iaidossa korostuvat erityisesti liikesarjojen muodot ja niiden harjoitteluun vaadittava keskittyminen ja omistautuminen.

Siinä, missä iaidoa ja kyudoa harjoitellaan pääasiassa yksin, perustuu kendo kaksintaisteluun. Kendon taustalla vaikuttavat muinaisten samurai-sotureiden pyrkimykset vapautua pelosta ja kohdata kuolema rauhallisin mielin.

Karate, judo ja aikido ovat taisteluelokuvista tuttuja lajeja ja muistuttavat kenties eniten sitä mielikuvaa, joka kamppailulajeista yleensä on. Ne ovat itsepuolustuslajeja, ja kaikkien kolmen harjoittajat painottavat, ettei opittuja taitoja ole tarkoitus hyödyntää hyökkäysmielessä.

Karate-opettaja Willy Ortiz muistuttaa, että karatessa on kyse myös tasa-arvoisuudesta:

”Jokainen, niin mustan kuin valkoisenkin vyön omistaja, ansaitsee kunnioitusta kilpailussa, sen jälkeen ja kadulla.”

Judo oli 1800-luvun lopulla ensisijaisesti poliisien kamppailulaji ja pakollinen oppiaine kouluissa. Judolle tyypillisiä liikkeitä ovat erilaiset heitot, joiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole satuttaa vastustajaa.

Budo-lajeista nuorin, aikido, syntyi kun japanilainen Morihei Ueshiba huomasi kyseenalaistavansa absoluuttisen häviämisen ja voittamisen. Hän halusi kehittää lajin, jossa on vain voittajia, ja joka opettaisi paitsi kehon, myös mielen hallintaa. Näin syntyi aikido, jossa yhdistyvät sekä aseettomat että aseelliset taistelutekniikat.

Teksti: Elina Rimpiläinen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto