Hyppää pääsisältöön

Kunnes kuolema meidät erotti - nuoren lesken tarina

Kunnes kuolema meidät erotti. Nuoren lesken tarina. Kuva: stock.xchng

Syyskuun 6. päivä vuonna 2007 Marjo Hiukkamäki, 38, kuuli uutisen, jota hän ei olisi koskaan halunnut kuulla. Hänen miehensä oli kuollut keuhkoveritulppaan kesken työpäivän.

Sisälläni minä olin ihan raivona! Järkytys oli niin kova, että tunteet purkautuivat vihana.
Janne oli jo kuollut, kun häntä vietiin ambulanssilla. Siinä ei ollut mitään tehtävissä.

Marjo ja Janne ehtivät elää yhdessä kymmenen vuotta. Sinä aikana pariskunta rakensi unelmiensa omakotitalon, ja heille syntyi kaksi lasta. Syksyllä 2007 esikoinen Jonne oli juuri aloittanut koulun, kuopus Juuli ei ollut vielä ehtinyt viettää kolmatta syntymäpäiväänsä.

– Ensishokki meni nopeammin ohi, mutta järkytys kesti ainakin muutaman viikon. Viestiä ei vain ymmärtänyt. Sen jälkeenkin meni varmaan vuosi todella ymmärtää tapahtunut.

Ensimmäiset kuukaudet Jannen kuoleman jälkeen Marjo kulki kuin sumussa. Arki rullasi sukulaisten tukemana.

– Sukulaiset ja ystävät miettivät, miksi en itkenyt lainkaan. Sisälläni minä olin ihan raivona! Järkytys oli niin kova, että tunteet purkautuivat vihana. Pian aloin saada paniikkikohtauksia, koska en pystynyt itkemään.

Paniikkikohtaukset jatkuivat pitkään. Hoitoalalla työskentelevä Marjo palasi töihin kuitenkin jo kuukauden sairasloman jälkeen.

– Työ oli ainoa paikka, jossa en vatvonut asioita päässäni koko ajan. Minun oli pakko päästä asunnosta ulos, työ oman mukavan työporukan kanssa oli parasta terapiaa.

Töiden varjolla Marjo sai tilaisuuden siirtää tuskaansa ja käsitellä isoja asioita pala kerrallaan, pikku hiljaa. Työ oli muuttumaton ja pysyvä turvapaikka järkkyneessä elämänpiirissä.


Mikään ei saisi muuttua
-ajatus auttaa jatkamaan

Kun elämään tulee särö, kaiken muun pitää pysyä mahdollisimman tuttuna ja turvallisena. Marjolle ei tullut edes mieleen muuttaa pois yhteisestä kodista tai vaihtaa tuttua kolmivuorotyötä päivätyöhön.

– Esimies tarjosi päivätöitä, mutta en missään nimessä halunnut sitä, sillä pää ei olisi kestänyt kaiken muuttumista samaan aikaan. Vasta sitten, kun on hyväksynyt tapahtuneen ja selvinnyt sen yli, voi tehdä isompia mutoksia.

Puolison kuollessa nuori leski joutuu vaikean tilanteen eteen myös taloudellisesti. Marjon ja lasten onneksi kääntyi niinkin konkreettinen asia kuin lainaturva.

– Kun otimme lainaa, pankissa oli jokin kampanja menossa ja lainaturvaa suositeltiin meille. Ajattelimme ottaa sen mahdollisen vammautumisen varalta. Omalla työmatkallani tiellä liikkui paljon hirviä, ja Janne joutui nostelemaan työssään paljon.

Mikään yksinkertainen juttu turvan ottaminen kaikkine terveystarkastuksineen ja testeineen ei ollut, mutta sen turvin Marjo pystyi pitämään yhteisen kodin.


"Isä ei tule enää takaisin"

– Kun Janne kuoli, vanhempi lapsemme Jonne oli tarpeeksi iso tajuamaan, mitä on tapahtunut. Se oli hänelle tosi kova paikka. Jonne ei kahteen vuoteen suostunut edes käymään haudalla.

Marjo puhui kotona lasten kanssa isän kuolemasta ja vei Jonnen myös perheneuvolaan.

– Kävimme perheneuvolassa kerran viikossa, kaksi kertaa kahden kuukauden jakson. Ja se kannatti. Siellä Jonne tapasi toisen aikuisen, jonka kanssa sai jutella asioista eri tavalla.
Se, että isä on kuollut tai mennyt taivaaseen, oli Juulille vähän sama kuin olisin kertonut, että isä on käymässä kaupassa.
Juuli täytti kolme vuotta muutama kuukausi Jannen kuoleman jälkeen.

- Juuli ei tietenkään vielä ymmärtänyt tapahtumista mitään, vaan ihmetteli vain missä isä viipyi ja kävi aina välillä ovella katsomassa. Se, että isä on kuollut tai mennyt taivaaseen, oli Juulille vähän sama kuin olisin kertonut, että isä on käymässä kaupassa.

Hiljalleen tilanne kotona normalisoitui, ja tilalle jäi vain ikävä.

Perhevalokuvat ovat edelleen samalla paikalla kuin ennen Jannen kuolemaa. Marjo on aina valmiina puhumaan isästä, jos lapsia askarruttaa jokin.

- Kun aikaa kuluu tarpeeksi, loppuu tappelu todellisuutta vastaan, sanoo Marjo.

- Tapahtuneet asiat nielee sellaisina kuin ne ovat.

Mutta vielä vuoden jälkeenkin Marjo saattoi jossain tilanteissa harhautua odottamaan miestään kotiin.

– Niitä hetkiä tuli joskus. Aloin miettiä, että missäs se mies viipyy kun ei ole vielä tullut. Näin myös pitkään unia, joissa Janne lupasi tulla takaisin. En herännyt niistä itkien. Ne olivat hyviä unia, joissa saimme olla vielä hetken yhdessä.


Mustiin pukeutuneiden leskien myytti

Nuorten leskien uudet parisuhteet eivät ole ympärillä oleville ihmisille aina helppoja asioita.

– Sukulaiset ja kanssaihmiset eivät mielellään antaisi leskien koskaan tavata ketään uutta, vaan heidän pitäisi elää kuin kirkossa, pukeutua mustiin ja nyyhkiä. Se on myytti, mutta olisin varmaan itsekin ajatellut niin, jos en olisi kokenut tätä.

Marjo kokee paheksunnan kohdistuvan etenkin naisleskiin. Kun Marjolla oli kausi, jolloin hän kävi usein ulkona naiskavereidensa kanssa, monen tuntui olevan vaikea hyväksyä sitä.

– Mieslesket saavat osakseen paljon voivottelua - että mitä ne lapset nyt syövät ja pärjääköhän ne miehet yksin. Mutta naisten kohdalla seksuaalisuutta katsotaan pahasti.

Ihmiset käsittelevät puolison kuolemaa hyvin eri tavoin. Marjo tietää kokemuksesta, että omien syyllisyydentunteiden kanssa kamppaillessa leskeksi jäänyt ottaa ulkopuolisten sanomiset arvosteluna tavallista herkemmin.

Melko pian Jannen kuoleman jälkeen Marjolla oli "laastarisuhde" vanhan tutun kanssa. Mies piti seuraa, kuunteli ja auttoi välillä lastenhoidossakin. Sen pidemmälle suhde ei  kehittynyt.

– Omat vanhempani eivät olekoskaan arvostelleet tai moralisoineet. He ovat auttaneet ja hoitaneet lapsia mitään kysymättä. Joillekin muille olen joskus sanonut, että eläkää kuten haluatte sitten, jos teistä tulee leskiä!

Puolison kuollessa jäljelle eivät jää vain kaipaus ja yksinäisyys. Leski voi joutua myös määrittelemään koko identiteettinsä uudestaan.

Varovaisesti kohti uutta onnea


Puolison kuollessa jäljelle eivät jää vain kaipaus ja yksinäisyys. Leski voi joutua myös määrittelemään koko identiteettinsä uudestaan. Näin kävi Marjolle.

– Olin pitänyt tärkeänä sitä, että olen naimisissa ja sitten yhtäkkiä en enää ollutkaan. Olin määritellyt itseni mieheni kautta enkä voinut kuukausiin ottaa edes sormuksia pois sormesta. Itsetuntoni laski. Jouduin todella hakemaan ja etsimään omaa identiteettiäni uudestaan. Ja kun aikaa kului, piti alkaa miettiä, kelpaanko enää kenellekään tai miten voin ikinä ottaa vaatteet pois jonkun ventovieraan edessä.

Marjo ei pitkään aikaan tahtonut vakavasti otettavaa suhdetta elämäänsä. Kaksi vuotta sitten Marjo tutustui Mikkoon. Vuoteen ei tapahtunut mitään.

– Mietin kyllä tosi tarkkaan, kannattaako vakavaan suhteeseen lähteä ja onnistuuko tämä. Ehkä eniten mietin lapsia; onko Mikko sellainen ihminen, joka pystyy kohtelemaan lapsia oikein? En voisi tuoda kotiin miestä, josta lapset eivät tykkää.

Hyvin hitaasti ystävyydestä kehittyi suhde. Nyt pari on seurustellut vuoden.

– Ensin tavattiin vain viikonloppuisin, sitten Mikko saattoi välillä käydä arkisinkin kylässä. Syksyyn mittaan hän oli jo enemmän arjessa mukana.

Onni orastaa hiljaa. Minnekään ei ole kiire.

– Jos jotain olen oppinut, niin sen, etten enää tee viisivuotissuunnitelmia, vaan elän viikon kerrallaan. Ja koska tulevaisuutta ei voi kontrolloida, välillä on ihan ok elää vähän hilpeämmälläkin otteella.

 

Linkit:

Linda Lappalainen

Kommentit
  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.