Hyppää pääsisältöön

Olli Lindholm oli mies Yöstä – katso ja kuuntele suosikkilaulajan esiintymisiä vuosien varrelta

Dokumentissa vuodelta 2010 seurataan Olli Lindholmin (1964–2019) elämää ja muistellaan lapsuutta ja nuoruutta Porissa ja Pomarkussa. Ohjelmassa päästään tutustumaan myös laulajan perheeseen, ystäviin ja koko Yö-yhtyeeseen. Ohjelman on toimittanut ja ohjannut Kirsi Markkanen. Artikkeliin on koottu Yön ja Lindholmin kappaleita sekä haastatteluita kolmelta vuosikymmeneltä.

Olli Lindholm kulki pitkän matkan nuoresta porilaisesta teinirokkarista perheenisäksi ja ammattimuusikoksi. Yö-yhtye oli 1980-luvun Porirockin ensimmäinen lipunkantaja. Laulaja Lindholmin taustaan kuuluivat niin punk kuin äidinmaidossa imetty suomi-iskelmä.

"Köyhän pitää olla nöyrä." Vaarin sanat olivat painuneet laulaja Olli Lindholmin mieleen jo lapsena, ja tämän ohjeen hän on pitänyt mielessään koko uransa ajan. Välillä on ollut jyrkkiä alamäkiä ja Lindholm muistaa vielä hyvin ajan, jolloin hän teki työtä siivousfirmassa ja ajoi taksia elättääkseen perheensä.

Lindholm selvästi arvostaa juuriaan Porissa ja Pomarkussa. Villi poika oli äitinsä silmäterä ja kärsivällinen eno toimi lapsenvahtina, kun äiti kävi töissä puuvillatehtaalla. Nuoren Ollin luottohenkilö oli hänen enonsa. Mummolan saunakamarissa Olli kuunteli enonsa levyjä ja opetteli soittamaan kitaraa. Näiden vuosien aikana eno myös korjaili sisarenpoikansa mopot ja ohjeisti nuorta miestä elämää varten.

Oleellinen osa Yön historiaa on myös säveltäjä Jussi Hakulinen, jonka käsistä ovat lähteneet Yön suurimmat hitit, Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen. Hakulisen ja Lindholmin yhteistyö on kantanut hedelmää etenkin 2000-luvulla. Miehet muistelevat vanhalla keikkapaikalla kuinka sydänverellä laulut syntyivät nuorena. Miehet puhuvat myös vaikeammista ajoista, jolloin yhteydenpito katkesi vuosiksi.

Olli Lindholm kuoli helmikuussa 2019 sairaskohtaukseen. Laulaja oli kuollessaan 54-vuotias.

Kolmen vuosikymmenen Yö

Alapuolle on koottu Yö-yhtyeen ja Olli Lindholmin kappaleita sekä haastatteluita 1980-luvulta alkaen.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto