Hyppää pääsisältöön

Vaalikeskustelu avasi Haavistolle ovet eduskuntaan

Vuonna 1987 Ylen suuressa vaalikeskustelussa nähtiin nuori Vihreiden edustaja Pekka Haavisto. Ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin osallistunut Haavisto oli kerännyt ennakkoäänestyksessä vain vaivaiset 46 ääntä.

Pekka Haavisto oli ollut mukana Koijärvi-liikkeessä ja perustamassa Vihreä Lanka -lehteä sekä toiminut Vihreiden eduskuntaryhmän sihteerinä, mutta suurelle yleisölle hän oli vielä tuntematon. Vuoden -87 vaalit olivat hänelle näytön paikka ja Ylen järjestämä 2,5 tunnin mittainen suuri vaalikeskustelu tarjosi siihen tilaisuuden.

Haavisto valmistautui tenttiin sulkemalla puhelimensa liian innokkaiden neuvojien vuoksi ja pänttäsi faktoja 3-4 päivän ajan Käpylän kirjastossa.

"Siinä piti nyt tietää nää asiat, siinä istuu Kalevi Sorsa toisella puolella ja Ilkka Suominen toisella puolella."

Ennen vaalikeskustelua puolueiden puheenjohtajat esittelivät puolueidensa vaaliteemoja ja kannanottoja. Haavisto toteaa, että Suomessa ratkaisut ovat tehty talouden ehdoilla ja ihminen ja ympäristö ovat jääneet toisarvoisiksi.

Vaalikeskustelussa ehdokkaita tentataan mm. verotuksesta, työttömyydestä sekä asuntopulasta. Haavisto tekee muistiinpanoja ja ottaa maltillisesti osaa keskusteluun. Hän ei ota kantaa piikittelyyn mm. siitä etteivät Vihreät ole edes puolue (Vihreistä tuli puolue vasta 1988).

"Yhdessä vaiheessa Sorsalla meni ruplat ja markat sekaisin, mut mä ajattelin, että jos mä oon väärässä, sitä ei koskaan anneta mulle anteeksi. No mä en sit uskaltanut sanoa sitä, mut sit toimittaja huomasi sen (virheen)."

Verotuskeskustelun lopussa hän toteaa, että väittelyssä on pallo hukassa ja muistuttaa, että verotus on oleellinen osa talouspolitiikan ohjausta, joka vaikuttaa siihen miten tuotanto suuntautuu.

Työttömyydestä keskusteltaessa Haavisto pitää järjettömänä sitä, että ensin automaatio tekee monista ihmisen suorittamista töistä tarpeettomia ja sitten väkisin yritetetään keksiä ihmisille töitä. Haavisto kannatti uusien työpaikkojen luontia pienten palveluyritysten avulla.

Keskustelun päätteeksi ehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa presidentinvaalien äänestyskäytäntöön. Haavisto oli yksi niistä, jotka kannattivat suoraa kansanvaalia tuolloin vielä vallinneen valitsijamieskäytännön sijasta.

Haaviston tyyli puri yleisöön ja virallisena vaalipäivänä ääniä ropisikin jo 3000 ja ovet eduskuntaan aukesivat.

Teksti: Heidi Sommar ja Petra Himberg

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto