Hyppää pääsisältöön

Kesä, nuoruus ja pesäpallo

Pesäpalloliiton suurleirillä Kankaanpäässä pelattiin Suomen mestaruuksista, analysoitiin peliä ja vannottiin kunnollisen urheiluvalmennuksen nimeen. Ylen dokumentti leiristä on kuin 70-luvun tosi-tv:tä. Monelle osallistuneelle juniorille kyseessä oli yksi niistä lapsuuden kesistä, joiden perään myöhemmin haikaillaan.

Tietolaatikko

Kankaanpään suurleirille osallistui 35 piirimestaruuden voittanutta joukkuetta. Tyttöjen ja poikien E- ja D-junioripelaajia oli yhteensä 480. Kokonaisuudessaan, pääasiassa vapaaehtoisvoimin järjestetylle leirille osallistui 551 henkilöä.

Kesällä 1978 pesäpallon E- ja D-tyttöjen ja poikien piirimestarit kokoontuivat Kankaanpäähän tavoittelemaan ikäluokkiensa Suomen mestaruuksia.

Ylen dokumentissa pyritään kartoittamaan eri alueiden harrastajamääriä, pohditaan huippu-urheilun ja maakeskeisen lajin suhdetta, sekä taltioidaan leirin elämää kuin tosi-tv:ssä konsanaan.

Vaikka pesäpalloilevan nuoren kaukaisenakaan tavoitteena ei voinut olla Suomen edustaminen maaotteluissa, tai pelata ammattilaisena ulkomailla, on kilpailuvietti vahvaa. Aito into pelaamiseen näkyy parhaiten välillä väsyneidenkin junioreiden kasvoilla. Tappiokin tyydyttää, kun tietää antaneensa oman joukkueensa edestä kaikkensa. Kunnolliseen urheilukasvatukseen kuuluu myös se, että voittajat eivät saa harhakuvaa jatkuvasta paremmuudesta.

Jokainen joka joskus on pallon kanssa pelannut tietää, että vaikka toisten pelien katsominen on nautinto, josta voi aina oppia, niin itse pelaamaan tekee aina mieli.

Pesäpalloliiton suurleiri ei kenties vastaa kaikista perinteisintä kuvaa kesäleiristä uimisineen, hyttysineen, telttoineen ja makkaranpaistoineen, mutta jotain niistä ajan kultaamista kesistä löytyi myös Kankaanpäästä 1978.

Teksti: Juhani Valasvaara & Ville Matilainen

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto