Hyppää pääsisältöön

Kouluampujaksi leimattu

”Samuli Saarinen lähestyy aseen kanssa koulua”. Ilmoitus hätäkeskukseen tehdään Jokelan koulusurmien vuosipäivänä 7. marraskuuta 2008. Se on myös Samulin 18-vuotispäivä. Syntymäpäivävieraat odottavat turhaan, kun Samuli lähteekin poliisin kyydissä mielisairaalaan ja poliisiasemalle. Hälytys käynnistää pyörät, joita ei helposti pysäytetä. Koulu jää kesken, penkinpainajaiset ja ylioppilaskirjoitukset peruuntuvat.

Silminnäkijän toimittaja Ami Assulin seurasi Samulin elämää kahden vuoden ajan. Lähes koko tuon ajan hän kantoi kouluampujan leimaa. Viime vuoden lopulla syyttäjä päätti, ettei syytettä syytettä nosteta.

Silminnäkijä-ohjelmassa kysytään, miksi oikeusjärjestelmältä kestää näin kauan todeta, onko uhkaus ollut todellinen? Onko näin käynyt muillekin? Sortuivatko viranomaiset ylilyönteihin kouluampumisten jälkeen? Kuka osaa erottaa, mikä on nuorten heittämää läppää ja mikä todellista uhkaa? Entä ymmärtävätkö nuoret, mitä ajattelemattomasta läpästä voi seurata?

Jo alussa käy ilmi, että Samulia on kiusattu yläasteelta alkaen. Kiusaaminen on ollut nimittelyä, repimistä ja ulkopuolelle jättämistä. Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten jälkeen Samulia alettiin nimitellä kouluampujaksi.

Syntymäpäivänään hän on ottaa vapaata koulusta auttaakseen juhlaviikonlopun ja isänpäivän valmisteluissa. Matka kauppaan menee koulun ohi.

– Sitten kun tulin kotiin, mulle soitettiinkin poliisista ja ne kyselivät, missä olen menossa ja kerroin, mitä olin tehnyt. Ne sanoivat, että koululla on kaikki ihan paniikissa, kun mä olen ollut siellä kuulemma aseen kanssa riehumassa. Siinä vaiheessa en itse enää pystynyt puhelimeenkaan puhumaan, että meillä sitten äiti taisi ottaa puhelimen, Samuli muistelee.

Hetken kuluttua poliisi vie Samulin terveyskeskukseen, jossa kirjoitetaan lähete tahdosta riippumattomaan tutkimukseen psykiatriseen sairaalaan. Lähetteessä Samuli todetaan mielisairaaksi ja hoidon tarpeessa olevaksi. Hänelle kerrotaan, että jatkotutkimukset kestävät ainakin kolme viikkoa.

Psykiatrisen sairaalan lääkäri kuitenkin toteaa, että aihetta lisätutkimuksiin ei ole, ja hän antaa pojalle puhtaat paperit. Mutta matka ei jatkukaan kotona odottavien syntymäpäivävieraiden luo, vaan Tampereen poliisilaitokselle. Samulista oli tehty rikosilmoitus laittomasta uhkauksesta.

Kaksi vuotta myöhemmin poliisitutkinta on saatu päätökseen. Vaikka syytettä ei nostettu, esimerkiksi merkintä pakkohoitolähetteestä säilyy vielä kymmenen vuotta kuoleman jälkeen.

– Oma elämä muuttui ihan totaalisesti: kaiken jouduin tekemään uusiksi, harrastukset, koulunkäynnin, kaikki tulevaisuuden suunnitelmat. Mitään mitä ennen tätä mietin, ei voinut enää käyttää, Samuli sanoo.

Hänen äitinsä Hanna Saarinen uskoo, että kaiken pohjana on koulukiusaaminen.

– Ymmärrän sen, että koulu otti yhteyttä poliisiin, kun näitä huhuja rupesi tulemaan, ja ne tutkittiin. Samuli oli kuulusteltavana ja tehtiin päätös, että mitään ei ole tapahtunut. Samuli tunnusti, että on puhunut jotakin, jota ei ole ajatellut loppuun asti, ihan rehellisesti kertoi, mitä on ollut. Siihen asti ymmärrän kaiken. Mutta mitä alkoi tapahtua perjantaiaamuna 7.11, siinä alkaa olla kysymysmerkki, että en enää ymmärrä, hän sanoo

Toimittaja: Ami Assulin

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.