Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Sauli Niinistö

Sauli Niinistö on vastannut Miten minusta tuli minä -haastatteluun jo kahdesti presidenttiehdokkaana. Millaisia uusia sävyjä miehen mietteet menneestä ovat saaneet?

Oikeistoperheen kuopus Sauli Niinistö (s. 1948) vietti lapsuutensa Salossa.

Isä oli levikkipäällikkö ja äiti sairaanhoitaja. Perheen ilmapiiri oli vapaa, "hyvinkin tavanomainen, keskiluokkaisen kodin lapsuus."

Kaverit muistavat Niinistön villinä lapsena. "No joo, kaikessa pikkupahan teossa olin kyllä mukana, jatkuvalla syötöllä, se piti virkeänä."

Kun toiset kävivät koulua, kävi Niinistö kavereiden mukaan "koulussa". "Kaikkeen mihin hän ryhtyi, siinä hän onnistui, mutta äärimmäisen vähän se hänen ryhtymisensä kouluaikana siihen kouluun osui."

Niinistö kuitenkin muistaa, että oli koulussa hyvätkin puolensa. "Koulunkäynti oli erittäin miellyttävä sosiaalinen tapahtuma." Määrätietoisena pidetty ja vain olennaisiin asioihin keskittyvä Niinistä yllätti kaverinsa kerran kunnolla ohjaamalla koulunäytelmän, jonka sanoma jäi yleisesti ottaen hämäräksi.

Niinistö itse ei tunnu pitävän itseään kovinkaan suunnitelmallisena muutoinkaan. "Mielelläänhän niitä ässiä pitäs taskut täynnä, mutta niin ei taida kuitenkaan olla."

"Asioita tulee ja menee, ja sitten niitä taas tulee"

Politiikkaan vastavalmistunut juristi taivuteltiin mukaan 1970-luvun puolivälissä, ensin kuntatasolla.

Eduskuntaan Niinistö pääsi kolmannella yrittämällään vuonna 1987, historian ensimmäisenä porvariehdokkaana Salon työläistaustaisesta kaupungista.

Kansanedustajana hänellä ei alkuun ollut puolueen sisäisiä päämääriä, "auktoriteettiusko oli vielä kova tuolloinkin." Vähitellen mieli alkoi muuttua, "ihminen on aika taitava selittämään itselleen että niin, miksei minustakin olisi tuohon hommaan, kun saa sopivia sytykkeitä vaan".

Kokoomuksen puoluejohtajana Niinistön suosio nousi suomalaisittain valtaviin mittasuhteisiin. Valta mietitytti myös häntä itseään. "Moitin kokoomuslaisia siitä että antavat minun tällä tavoin mestaroida."

Itsetutkiskelun tuloksena Niinistö päätyi luopumaan puoluejohtajuudesta. Tapa kysellä itseltään asioita on hänelle sisäsyntyinen, "eivät ne asiaa huikeasti auta, mutta kai siinä puolustuksen heikot ja vahvat kohdat alkavat tulla tutuiksi".

Vuoden 2005 haastattelun tekohetkellä Niinistö oli ollut muutaman vuoden ulkomailla poissa kotimaan päivänpolitiikasta, mutta juuri ilmoittanut olevansa ehdolla seuraavaksi presidentiksi.

Koska ratkaisut kiinnostavat, ovat Niinistöä aina innostaneet sellaiset päättelypelit, joissa "on pientä värinää mukana." "Nyt on sellainen uusi numeropeli, sudoku."

Joskus viisaskin menee vipuun: siitä saamme esimerkin tarinassa, jonka ystäväpiiri tuntee lauseesta "Suksilla menee ja taksilla tulee." Saamme myös tietää, millainen oli Niinistön omintakeinen kiperässä tilanteessa päälleen kietaisema hulahula-hame.

  • Lataa vuoden 2005 haastattelu mp3-muodossa (yle.fi)
  • Lataa vuoden 2012 haastattelu mp3-muodossa (yle.fi)
  • Kommentit
    • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

      Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

      Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

    • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

      Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

      Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

      Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

      Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

    • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

      Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

      Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

    • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

      Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

      Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

    • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

      1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

      Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

    • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

      Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

      Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

    • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

      Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

      Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

    • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

      Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

      Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

    • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

      Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

      Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

    • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

      Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

      Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

    • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

      Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

      Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

    • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

      Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

      Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.