Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Sauli Niinistö

Sauli Niinistö on vastannut Miten minusta tuli minä -haastatteluun jo kahdesti presidenttiehdokkaana. Millaisia uusia sävyjä miehen mietteet menneestä ovat saaneet?

Oikeistoperheen kuopus Sauli Niinistö (s. 1948) vietti lapsuutensa Salossa. Isä oli levikkipäällikkö ja äiti sairaanhoitaja. Perheen ilmapiiri oli vapaa, "hyvinkin tavanomainen, keskiluokkaisen kodin lapsuus."

Kaverit muistavat Niinistön villinä lapsena. "No joo, kaikessa pikkupahan teossa olin kyllä mukana, jatkuvalla syötöllä, se piti virkeänä." Kun toiset kävivät koulua, kävi Niinistö kavereiden mukaan "koulussa". Niinistö kuitenkin muistaa, että oli koulussa hyvätkin puolensa. "Koulunkäynti oli erittäin miellyttävä sosiaalinen tapahtuma." Määrätietoisena pidetty ja vain olennaisiin asioihin keskittyvä Niinistö yllätti kaverinsa kerran kunnolla ohjaamalla koulunäytelmän, jonka sanoma jäi yleisesti ottaen hämäräksi.

Niinistö itse ei tunnu pitävän itseään kovinkaan suunnitelmallisena muutoinkaan. "Mielelläänhän niitä ässiä pitäs taskut täynnä, mutta niin ei taida kuitenkaan olla."

"Asioita tulee ja menee, ja sitten niitä taas tulee"

Politiikkaan vastavalmistunut juristi taivuteltiin mukaan 1970-luvun puolivälissä, ensin kuntatasolla. Eduskuntaan Niinistö pääsi kolmannella yrittämällään vuonna 1987, historian ensimmäisenä porvariehdokkaana Salon työläistaustaisesta kaupungista.

Kansanedustajana hänellä ei alkuun ollut puolueen sisäisiä päämääriä, "auktoriteettiusko oli vielä kova tuolloinkin." Vähitellen mieli alkoi muuttua, "ihminen on aika taitava selittämään itselleen että niin, miksei minustakin olisi tuohon hommaan, kun saa sopivia sytykkeitä vaan".

Kokoomuksen puoluejohtajana Niinistön suosio nousi suomalaisittain valtaviin mittasuhteisiin. Valta mietitytti myös häntä itseään. "Moitin kokoomuslaisia siitä että antavat minun tällä tavoin mestaroida." Itsetutkiskelun tuloksena Niinistö päätyi luopumaan puoluejohtajuudesta. Tapa kysellä itseltään asioita on hänelle sisäsyntyinen, "eivät ne asiaa huikeasti auta, mutta kai siinä puolustuksen heikot ja vahvat kohdat alkavat tulla tutuiksi".

Vuoden 2005 haastattelun tekohetkellä Niinistö oli ollut muutaman vuoden ulkomailla poissa kotimaan päivänpolitiikasta, mutta juuri ilmoittanut olevansa ehdolla seuraavaksi presidentiksi.

Koska ratkaisut kiinnostavat, ovat Niinistöä aina innostaneet sellaiset päättelypelit, joissa "on pientä värinää mukana." "Nyt on sellainen uusi numeropeli, sudoku." Joskus menee viisaskin vipuun: siitä saamme esimerkin tarinassa, jonka ystäväpiiri tuntee lauseesta "Suksilla menee ja taksilla tulee." Saamme myös tietää, millainen oli Niinistön omintakeinen kiperässä tilanteessa päälleen kietaisema hulahula-hame.

Kaikkeen mihin hän ryhtyi, siinä hän onnistui, mutta äärimmäisen vähän se hänen ryhtymisensä kouluaikana siihen kouluun osui.― Koututoveri muistelee Niinistön kouluaikoja
  • Lataa vuoden 2005 haastattelu mp3-muodossa (yle.fi)
  • Lataa vuoden 2012 haastattelu mp3-muodossa (yle.fi)
    • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

      Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

      Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

    • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

      Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

      Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto