Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Sauli Niinistö

Sauli Niinistö on vastannut Miten minusta tuli minä -haastatteluun jo kahdesti presidenttiehdokkaana. Millaisia uusia sävyjä miehen mietteet menneestä ovat saaneet?

Oikeistoperheen kuopus Sauli Niinistö (s. 1948) vietti lapsuutensa Salossa.

Isä oli levikkipäällikkö ja äiti sairaanhoitaja. Perheen ilmapiiri oli vapaa, "hyvinkin tavanomainen, keskiluokkaisen kodin lapsuus."

Kaverit muistavat Niinistön villinä lapsena. "No joo, kaikessa pikkupahan teossa olin kyllä mukana, jatkuvalla syötöllä, se piti virkeänä."

Kun toiset kävivät koulua, kävi Niinistö kavereiden mukaan "koulussa". "Kaikkeen mihin hän ryhtyi, siinä hän onnistui, mutta äärimmäisen vähän se hänen ryhtymisensä kouluaikana siihen kouluun osui."

Niinistö kuitenkin muistaa, että oli koulussa hyvätkin puolensa. "Koulunkäynti oli erittäin miellyttävä sosiaalinen tapahtuma." Määrätietoisena pidetty ja vain olennaisiin asioihin keskittyvä Niinistä yllätti kaverinsa kerran kunnolla ohjaamalla koulunäytelmän, jonka sanoma jäi yleisesti ottaen hämäräksi.

Niinistö itse ei tunnu pitävän itseään kovinkaan suunnitelmallisena muutoinkaan. "Mielelläänhän niitä ässiä pitäs taskut täynnä, mutta niin ei taida kuitenkaan olla."

"Asioita tulee ja menee, ja sitten niitä taas tulee"

Politiikkaan vastavalmistunut juristi taivuteltiin mukaan 1970-luvun puolivälissä, ensin kuntatasolla.

Eduskuntaan Niinistö pääsi kolmannella yrittämällään vuonna 1987, historian ensimmäisenä porvariehdokkaana Salon työläistaustaisesta kaupungista.

Kansanedustajana hänellä ei alkuun ollut puolueen sisäisiä päämääriä, "auktoriteettiusko oli vielä kova tuolloinkin." Vähitellen mieli alkoi muuttua, "ihminen on aika taitava selittämään itselleen että niin, miksei minustakin olisi tuohon hommaan, kun saa sopivia sytykkeitä vaan".

Kokoomuksen puoluejohtajana Niinistön suosio nousi suomalaisittain valtaviin mittasuhteisiin. Valta mietitytti myös häntä itseään. "Moitin kokoomuslaisia siitä että antavat minun tällä tavoin mestaroida."

Itsetutkiskelun tuloksena Niinistö päätyi luopumaan puoluejohtajuudesta. Tapa kysellä itseltään asioita on hänelle sisäsyntyinen, "eivät ne asiaa huikeasti auta, mutta kai siinä puolustuksen heikot ja vahvat kohdat alkavat tulla tutuiksi".

Vuoden 2005 haastattelun tekohetkellä Niinistö oli ollut muutaman vuoden ulkomailla poissa kotimaan päivänpolitiikasta, mutta juuri ilmoittanut olevansa ehdolla seuraavaksi presidentiksi.

Koska ratkaisut kiinnostavat, ovat Niinistöä aina innostaneet sellaiset päättelypelit, joissa "on pientä värinää mukana." "Nyt on sellainen uusi numeropeli, sudoku."

Joskus viisaskin menee vipuun: siitä saamme esimerkin tarinassa, jonka ystäväpiiri tuntee lauseesta "Suksilla menee ja taksilla tulee." Saamme myös tietää, millainen oli Niinistön omintakeinen kiperässä tilanteessa päälleen kietaisema hulahula-hame.

  • Lataa vuoden 2005 haastattelu mp3-muodossa (yle.fi)
  • Lataa vuoden 2012 haastattelu mp3-muodossa (yle.fi)
    • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

      Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

      Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

    • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

      Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

      Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

    • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

      Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

      Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

    • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

      Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

      Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

      Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

      Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

    • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

      Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

      Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

    • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

      Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

      Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

    • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

      Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

      Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

    • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

      Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

      Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

    • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

      Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

      Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

    • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

      Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

      Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

    • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

      Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

      Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

    • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

      Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

      Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

    • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

      Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

      Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
      Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

    • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

      Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

      Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
      Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa