Hyppää pääsisältöön

Amorin pojat – sumutusta tositarkoituksella

Ruben Oskar Auervaara, Suomen tunnetuin naisia petkuttanut huijari, jätti jälkipolville muistoksi muutakin kuin särkyneitä sydämiä ja petettyjä toiveita. Hän jätti suomen kieleen käsitteen auervaara, jolla tarkoitetaan naistenhuijaajaa.

Tietolaatikko

Pertti Ylermi Lindgrenin haastattelua ja häntä koskevia osuuksia videoklipissä Häpeän pelko ei saa näyttää Ruotsissa.

1930-luvun puolivälissä turkulainen pikkurikollinen Ruben Oskar Jansson (1906–1964) muutti sukunimensä Auervaaraksi ja aloitti uransa naisten huijaajana. Auervaara tuomittiin vankilaan noin kahdenkymmenen naisen petkuttamisesta, mutta uhreja oli luultavasti enemmän.

Auervaara lähestyi naisia kirjeenvaihtoilmoituksilla, joissa hän esiintyi vakavaraisena ja usein hyvin koulutettuna herrasmiehenä. Hänen aikomuksenaan oli löytää itselleen nainen, jonka voisi viedä avioliiton satamaan. Todellisuudessa Auervaaran tarkoituksena oli vain hyötyä naisesta rahallisesti.

Samankaltaisia keinoja ovat käyttäneet monet muutkin Auervaaran jalanjäljillä kulkeneet huijarit. Yhteistä heille on ollut suunnitelmallinen naisten huijaaminen, jonka tavoitteena on ollut vain ja ainoastaan taloudellinen hyöty. Rakkautta ei saanut sekoittaa mukaan, totesi kreivinäkin 60-luvulla esiintynyt ja sittemmin parannuksen tehnyt Pertti Ylermi Lindgren. Monelle huijarille tyypillistä olikin tunnekylmyys uhriaan kohtaan, vaikka he toista naisille vannoivatkin. Ystävyyttä, rakkautta, elämänkumppanuutta ja jopa avioliittoa oli luvassa, kunhan ensin oli raha-asiat hoidettu. Tämän jälkeen miehistä ei näkynyt jälkeäkään.

Uhreille petos merkitsi suurta tuskaa ja suunnatonta häpeää. Joillekin se myös merkitsi kirjaimellisesti elämän loppua. Juuri häpeän pelko onkin saanut monet uhreista vaikenemaan ja salamaan surunsa. Kaikki eivät ole siihen kuitenkaan alistuneet vaan ovat tuoneet kohtalonsa julki.

Haastattelija Mirja Pyykkö -ohjelmassa käsiteltiin huijatuksi tulleita naisia eli ns. Auervaaran uhreja tammikuussa 1998. Pyykön vieraina ovat huijarin uhri ja feministiterapeutti.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto