Hyppää pääsisältöön

Nokia pelasi miljoonia N-Gageen

Nokia pelasi, eikä pelännyt, kun se satsasi miljoonia pelipuhelimensa N-Gagen kehittämiseen. Peliohjaimen malliseksi suunnitellun kännykän piti yhdistää pelaaminen ja puhelut samaan laitteeseen.

Vielä 2000-luvun alussa kännykällä pelaaminen oli yksitotista puuhaa: tummanharmaat madot risteilivät vaaleanharmaalla pohjalla.

Nokia toivoi iskevänsä kultasuoneen satsaamalla kännykän ja pelikoneen hybridiin. Peliteollisuus oli jo ohittanut musiikkiteollisuuden ja Nokiakin halusi haukata osansa pelituloista. Verkon yli pelattavien kännykkäpelien markkinoiden uskottiin kasvavan kolmessa vuodessa puhtaasta nollasta noin neljään miljardiin euroon vuositasolla.

Vuonna 2003 lanseeratun pelikännykän N-Gagen markkinointi polkaistiin käyntiin näyttävällä kiertueella. Uudesta pelipuhelimesta haaveiltiin kehkeytyvän eritoten nuorten suosikin. Muhkeat markkinointikampanjatkaan eivät silti tehneet N-Gagesta myyntimenestystä.

Nihkeän alkutaipaleen jälkeen N-Gagen uutisoitiin kuitenkin saaneen jalansijaa Yhdysvalloissa. Puhelin kävi kaupaksi lomakaudella ja oli uutisjutun mukaan jopa loppuakin joistain liikkeistä. Pelipuhelin oli näyttävästi esillä Nokia Sugar Bowl -nimiseksi maksetussa jalkapallon yliopistosarjan loppuottelussa ja mainosvideon keulakuvana esiintyi Snoop Doggy Dog.

Nokia oli aikaansa edellä, kun samasta laitteesta löytyi sekä puhelin, pelilaite että musiikkisoitin. Monet mahdollisuudet kuitenkin hämmensivät. Eräskin uutisjutussa haastateltu jenkkipoika piti moninaisuutta vain ärsyttävänä, sillä hän halusi pelikonsolin, mp3-soittimen ja puhelimen kolmena eri laitteena.

Suurista satsauksista huolimatta N-gagen myynti ei täyttänyt odotuksia. Parempia asemia matkapuhelinmarkkinoilla haettiin uusilla yhteistyökumppaneilla. Nokia liittoutui kilpailijansa Samsungin kanssa ja yhteistyö virisi myös ohjelmistoyhtiö IBM:n ja operaattorijätti Vodafonen kanssa.

Myöhemmin mobiilipelimarkkinoille yritettiin vielä uusin konstein. Nokia avasi koekäytössä olleen kännykkäpelipalvelunsa vuonna 2008. Nokialla oli johtava markkinaosuus laitepuolella ja menestystä haluttiin myös pelibisneksestä. Tunnelma oli varovaisen toiveikas.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto