Hyppää pääsisältöön

Rämäpää Mika Ahola kaasutti Päijänteeltä maailman huipulle

Päijänneajon kuusinkertainen voittaja ja enduron viisinkertainen maailmanmestari Mika Ahola tunnettiin hurjapäisenä ajajana. Kun nuoremmat väittivät, ettei tällainen tai tuollainen temppu onnistu, Aholan piti näyttää, että onnistuuhan se kuitenkin.

Tietolaatikko

Mika Ahola voitti Päijänneajon vuosina 1993, vuosina 1995-1998 ja vuonna 2000. Henkilökohtaisen maailmanmestaruuden hän saavutti E1-luokassa vuosina 2008 ja 2009, E2-luokassa 2007 ja 2010 sekä E3-luokassa 2011. Ahola on myös seitsemästi ollut voittamassa Suomelle enduron joukkuekilpailun maailmanmestaruutta.
Ahola päätti lopettaa uransa loppuvuodesta 2011 sattuneen onnettomuuden jälkeen. Hän kuoli tammikuussa 2012 leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin barcelonalaisessa sairaalassa.

Mika Ahola (1974-2012) teki Päijänneajon historiaa voittamalla rankan kisan kuudesti. Ensimmäisen voittonsa hän otti vuonna 1993 (klippi 1). Kolme vuotta myöhemmin Ahola sai haltuunsa kolmesta ykkössijasta myönnettävän Päijänne-kilven (klippi 2).

Kun Ahola vuonna 1998 ajoi viidennen Päijänne-voittonsa, onnittelijana oli kilpailun ensimmäinen viisinkertainen mestari Pertti Kärhä (klippi 4). Tämä povasi Aholasta maailmanmestaria jo samaksi vuodeksi. Kärhä arveli Aholan oppineen nyt ajamaan. ”Kauhukseni luin lehdestä, että hän on ruvennut ajamaan hiljaa. Mä ajattelin että nyt rupee tulemaan tuloksia.”

MM-mitaleille Ahola pääsi ensi kertaa vuonna 1997. Takellellen alkanut kausi toi lopulta viisi osakilpailuvoittoa ja hopeaa 125-kuutioisten sarjassa (klippi 6). MM-menestyksestä huolimatta Ahola halusi tallisopimuksen, joka salli hänen jatkaa kilpailemista myös SM-sarjassa (klippi 7).

Vuoden 2001 toiseksi viimeisen MM-osakilpailun jälkeen Ahola jahtasi sarjaa johtanutta Anders Erikssonia vain pisteen päässä (klippi 8). Vuonna 2007 tehdyssä haastattelussa hän muisteli mestaruuden jääneen saavuttamatta 0.06 sekunnin ja tulpan hatun ansiosta (klippi 10). Tuolloin MM-kulta yhä ”kartteli” Aholaa. Ohjelmassa ovat myös mukana pyörää huoltava Allan Jaatinen ja matka- ym. käytännön asioista huolehtiva puoliso.

Ensimmäinen maailmanmestaruus 250-kuutioisissa tuli samana vuonna. Voiton jälkeen tehdyssä haastattelussa Ahola toteaa, että kiitos saavutuksesta kuului ainakin osaksi hänen kalastusharrastukselleen (klippi 11). Menestys jatkui seuraavina vuosina.

Urheiluruutu seurasi Aholan ja kollega Matti Seistolan harjoituspäivää (klippi 14) vuonna 2011, joka jäi Aholan viimeiseksi kilpailuvuodeksi ennen tämän kuolemaa. Ajaja luonnehti rennolla tyylillään treenin päämääriä: ”Täytyy yrittää pysyä nuorempien, hullumpien kuskien matkassa ja koettaa vähän haastaa itseään.”

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto