Hyppää pääsisältöön

Kun näppärät tytöt ja valkotakkiset miehet hoitivat vaalilaskennan

Suomalaiset pääsivät seuraamaan presidentinvaalin tuloslaskentaa ensimmäisen kerran televisiosta vuonna 1962. Kuusi vuotta myöhemmin tulospalvelu otti historiansa ensimmäiset tietotekniset askeleensa.

Aiemmin oikeusministeriön ja STT:n kanssa yhteistyössä tehtyä tuloslaskentaa oli saattanut seurata vain "ääniradion" puolella. Nyt tulosstudio siirrettiin Pasilan tv-keskukseen.

Vaalien tulospalveluun oli valmistauduttu huolella. Yleisradion edustaja Kaarlo Orkovaara selvittää seikkaperäisesti, miten tieto vaalipäivänä siirtyy paikasta toiseen.

"Vahvistetun aikataulun mukaisesti keskusvaalilautakunnan yhdysmies tiedottaa keskukseemme tietonsa, joka tulee keskuksen välittämänä näppärille ja tottuneille tytöille puhelimen ääressä."

"Kun on havaittu, että tiedot ovat jotakuinkin oikeita, kaikki kuulovirheisiin tai sellaisiin pohjautuvat virhemahdollisuudet on eliminoitu pois, annetaan tietokaavake laskijoille..."

"Kun kaikki on saatu selville, niin silloin onkin jo aika viimeisen silauksen antamiseen tälle kaavakkeelle, ja sen jälkeen se vahtimestarien kiireisten askelten saattamina viedään eri kohteisiin, josta tämä tieto saatetaan maailmalle."

Vuonna 1968 tulosstudiossa oli valmistauduttu tekemään lähetystä aina aamuviiteen asti. Luvassa oli myös "jonkinlainen viihteellinen ohjelmamme, tällä kertaa viihteestä vastaavat kirjailijat kommentteineen".

Tulosten laskentakeskuksessa systeemisuunnittelija Pentti Heinäsmäki näyttää, miten asiat tulosiltana etenevät. Ensin tiedot lävistetään ja sitten ne konekäsitellään. Valmiit tuloslistat jaetaan eteenpäin tv:lle, radiolle ja STT:lle.

Meteli laskentakeskuksessa on kova. Heinäsmäen taustalla valkotakkiset miehet tarkistavat, että koneet ovat kunnossa.

Teksti: Petra Himberg

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto