Hyppää pääsisältöön

Kun näppärät tytöt ja valkotakkiset miehet hoitivat vaalilaskennan

Suomalaiset pääsivät seuraamaan presidentinvaalin tuloslaskentaa ensimmäisen kerran televisiosta vuonna 1962. Kuusi vuotta myöhemmin tulospalvelu otti historiansa ensimmäiset tietotekniset askeleensa.

Aiemmin oikeusministeriön ja STT:n kanssa yhteistyössä tehtyä tuloslaskentaa oli saattanut seurata vain "ääniradion" puolella. Nyt tulosstudio siirrettiin Pasilan tv-keskukseen.

Vaalien tulospalveluun oli valmistauduttu huolella. Yleisradion edustaja Kaarlo Orkovaara selvittää seikkaperäisesti, miten tieto vaalipäivänä siirtyy paikasta toiseen.

"Vahvistetun aikataulun mukaisesti keskusvaalilautakunnan yhdysmies tiedottaa keskukseemme tietonsa, joka tulee keskuksen välittämänä näppärille ja tottuneille tytöille puhelimen ääressä."

"Kun on havaittu, että tiedot ovat jotakuinkin oikeita, kaikki kuulovirheisiin tai sellaisiin pohjautuvat virhemahdollisuudet on eliminoitu pois, annetaan tietokaavake laskijoille..."

"Kun kaikki on saatu selville, niin silloin onkin jo aika viimeisen silauksen antamiseen tälle kaavakkeelle, ja sen jälkeen se vahtimestarien kiireisten askelten saattamina viedään eri kohteisiin, josta tämä tieto saatetaan maailmalle."

Vuonna 1968 tulosstudiossa oli valmistauduttu tekemään lähetystä aina aamuviiteen asti. Luvassa oli myös "jonkinlainen viihteellinen ohjelmamme, tällä kertaa viihteestä vastaavat kirjailijat kommentteineen".

Tulosten laskentakeskuksessa systeemisuunnittelija Pentti Heinäsmäki näyttää, miten asiat tulosiltana etenevät. Ensin tiedot lävistetään ja sitten ne konekäsitellään. Valmiit tuloslistat jaetaan eteenpäin tv:lle, radiolle ja STT:lle.

Meteli laskentakeskuksessa on kova. Heinäsmäen taustalla valkotakkiset miehet tarkistavat, että koneet ovat kunnossa.

Teksti: Petra Himberg

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto