Humira ja raskaus
”Voiko raskauden aikana käyttää Humira-nimistä lääkettä?”
Ei voi. Biologisiin lääkkeisiin kuuluva Humira on vasta-aine, joka tappelee TNF Alfa -nimistä tulehdustekijää vastaan. Valmistajan mukaan se ei sovi raskaana oleville, ja varoaikakin on viisi kuukautta. Ennen raskaaksi hankkiutumista on siis pidettävä lääkityksessä viiden kuukauden tauko, koska se ainakin teoriassa voi sotkea sikiön immuunipuolustusta. Ongelma on siinä, että asiaa on vaikea tutkia: minkään etiikan mukaan ei olisi oikein, jos raskaana oleville naisille annettaisiin lääkettä ja katsottaisiin, kuinka sikiön käy.
Esiintymisjännitys
”Kärsin todella pahasta esiintymisjännityksestä. Beetasalpaaja (Propral) pitää käsien tärinän ja punastelun kurissa, mutta ei poista jännittyneisyyden tunnetta. Voisiko sen lisäksi ottaa myös yhden Tenox-tabletin (on määrätty minulle tilapäisesti unettomuuteen, mutta sillähän on myös rauhoittava vaikutus), vai ovatko nuo lääkkeet keskenään epäsopivia? Kyse olisi vain parista isommasta esiintymiskerrasta.”
Miksipä ei. Tilapäiseen ahdistukseen ehkäpä viiden tai kymmenen milligramman annostus yleensä riittää. Isompiakin annoksia valmistajan mukaan voi käyttää, mutta sitten se saattaa alkaa jo haitata esiintymistä, kun vireystila laskee liikaa.
Vyöruusu ja MS-tauti
”Jos on sairastanut vyöruusun, onko silloin alttiimpi sairastumaan MS-tautiin?”
Sitä ei kukaan tarkkaan ottaen tiedä. MS-taudissa on lukuisia eri taudin muotoja, ja olisi houkuttelevaa ajatella, että taustalta löytyisi jokin yksi tekijä, joku virus. On olemassa havaintoja, joiden mukaan jotkin virukset käynnistäisivät MS-taudin prosessin, ja yksi näistä on vyöruusun aiheuttava virus. Mutta muitakin on, ja sen lisäksi on koko joukko ympäristö- ja perintötekijöitä, ja kaikkien näiden yhteissummana tauti joko puhkeaa tai sitten ei. Vyöruusulla ja MS-taudilla siis joskus on jonkinlainen yhteys, mutta mitään todennäköisyyttä näiden kahden välille ei voi laskea.
Lasten ja nuorten liikuntasuositus
”Sanotaan, että nykyajan lapset eivät liiku tarpeeksi. Mikä on suositeltu liikuntamäärä?”
Nuori Suomi ja UKK-instituutti ovat antaneet tosi hyvän suosituksen, jonka mukaan 13 - 18 -vuotiaan pitäisi liikkua puolitoista tuntia päivässä. Tuosta määrästä ainakin puolet pitäisi olla reipasta liikuntaa, jossa syke nousee, hengästyy ja tulee hiki. Lisäksi pitäisi mukana olla sellaista liikuntaa, joka rasittaa lihaksia, kehittää voimaa ja notkeutta. Ja nyrkkisääntönä on, että kannattaa liikkua aina kun vain voi.
> Fyysisen aktiivisuuden suositukset
> Liikunnan seurantakortti
Akuutin omalääkäri Risto Laitila
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 30.11.2015
