Hyppää pääsisältöön

Ekologinen rakentaminen on yhteisen sävelen löytämistä luonnon kanssa

Ekologiseen rakentamiseen liittyy energiataloudellisuus, kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, mutta ekologiaa voi olla sekin miten lähiössä eletään onnellisena ihmisenä.

Terve talo sarjassa perehdytään ekologiseen rakentamiseen. Sarjan ensimmäisessä osassa arkkitehti Tarja Nurmi kertoo, miten ekologia tulee myös kaupunkeihin ja tuottaa nykyistä terveempiä ja viihtyisämpiä asuin- ja työyhteisöjä.

Varoittavana esimerkkinä toimii 1970-luvulla rakennettu Turun ylioppilaskylä, joka oli aikoinaan eräs Suomen mallilähiöistä. Se rakennettiin aikana jolloin elementit, betonivalumenetelmät ja torninosturit muuttivat rakentamisen tekniikan.

Yksi Turun ylioppilaskylän suunnittelijoista oli nuori arkkitehti Erkki Valovirta, joka muistelee, kuinka tärkeältä tuntui saada aikaan paljon asuntoja nopeasti ja halvalla.

Tasakatot, lastulevy ja muovipinnoitteet ovat vitsauksia, joista maksetaan nyt jälkikäteen kovaa hintaa. Turun ylioppilaskyläsaatiön puheenjohtaja tuumii, että virheistä voitaisiin oppia ja panostaa suunnitteluun, hyvään rakentamiseen ja kestäviin materiaaleihin.

Ekologinen rakentaminen oli Suomessa vielä 1990-luvulla lapsenkengissä, mutta ohjelmassa nähdään innostavia esimerkkejä mm. Turkholmasta ja Berliinistä. Tukholmassa vanha kerrostalo sai uutta eloa kun julkisivuremontin yhteydessä rakennettiin kasvihuone, jossa jokaisella asukkaalla on kaksi pientä palstaa. Mahdollisuus viljelyyn tuo ruuan ja virkistyksen lisäksi asukkaiden elämään myös yhteisöllisyyttä.

Vaatimus jatkuvaan talouskasvuun on ristiriidassa ekologisuuden kanssa.

Syöpätutkija Karl-Henrik Robert on perustanut Ruotsiin säätiön nimeltä "Det Naturliga Steget", joka pyrkii edesauttamaan kestävää kehitystä.

Robert haluaa muistuttaa ettei ihminen ole luonnon hallitsija tai edes hoitaja vaan osa sen kiertokulkua. Jätteiden ja päästöjen määrän lisääntyminen vahingoittaa suoraan myös ihmistä.

Ekokylässä asuva berliiniläinen arkkitehti ja professori Margrit Kennedy on taistellut paljon ekologisen rakentamisen puolesta. Hänen mielestään suurin este ekologiselle suunnittelulle on nykyisessä talousjärjestelmässä. Vaatimus jatkuvaan talouskasvuun on ristiriidassa ekologisuuden kanssa.

Kennedyn mielestä ekologiset tekijät tulisi huomioida tuotteiden ja energian hinnoissa. Permakulttuurissa ympäristöä suunnitellaan luontoa kunnioittaen. "Se on kuin tanssia luonnon kanssa ja luonnon annetaan viedä", Kennedy maalailee.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto