Hyppää pääsisältöön

Lähirinteestä lautailun huipulle

Lumilautailu yleistyi Suomessa 1990-luvun alussa. Rennot suomalaislautailijat ovat niittäneet mainetta kansainväliselläkin tasolla. Elävän arkiston koosteessa Markus Hurme, Minna Hesso, Peetu Piiroinen ja Enni Rukajärvi kertovat lajistaan.

Menestyksen syynä lienee pitkän talven lisäksi Suomen lyhyehköt rinteet. MM-lumilautailija Risto Mattilan mukaan esimerkiksi Louekallion hiihtokeskuksen kompaktit rinteet ovat ideaaleja harjoitusmäkiä. Temppuja tulee toistettua satoja kertoja päivässä.

Markus Hurme aloitti lumilautailun 80-luvun lopulla. Vantaalainen Hurme esitteli taitojaan Serenan hiihtokeskuksessa vuonna 1996. Ammattilaisurasta lukiolainen ei vielä tuolloin uskaltanut haaveilla. Koulu meni silloin laskemisen edelle. Hurme kuitenkin edusti Suomea Naganon olympialaisissa muutama vuosi myöhemmin. Markus Hurme on myös hahmo lumilautailupelissä Shaun Palmer Pro snowboarder.

Maailmanmestari Enni Rukajärvi on päässyt kiertämään maailmaa lumilautaillen. Rukajärvi saavutti kokonaisvoiton arvostetulla TTR- maailmankiertueella vuonna 2010. Saavutuksistaan huolimatta pojat ovat Ennin mukaan tyttöjä parempia laskijoita. ”Ne vetää paremmalla tyylillä.”

Hyvinkääläinen Peetu Piiroinen puolestaan toi Suomelle tuliaisiksi hopemitalin Vancouverin olympialaisista vuonna 2010. Vaikka kisaaminen on tärkeää, Piiroinen muistuttaa myös lumilautailuelokuvien merkityksestä. Hän kertoo huikeasta kuvausmatkastaan Venäjän Kamtšatkan niemimaalle lautailijalegenda Terje Haakonsenin kanssa.

Klaukkalalaistyttö Minna Hesso aloitti lumilautailun veljensä innoittamana. Ennen sponsorisopimuksia Minna joutui rahoittamaan harrastustaan vanhempiensa rahoilla. Menestyksen myötä Hessosta tuli ammattilaislaskija. Naganossa hän sijoittui kuudenneksi naisten lumikourussa.

Teksti: Minttu Hahtola

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto