Hyppää pääsisältöön

Lähirinteestä lautailun huipulle

Lumilautailu yleistyi Suomessa 1990-luvun alussa. Rennot suomalaislautailijat ovat niittäneet mainetta kansainväliselläkin tasolla. Elävän arkiston koosteessa Markus Hurme, Minna Hesso, Peetu Piiroinen ja Enni Rukajärvi kertovat lajistaan.

Menestyksen syynä lienee pitkän talven lisäksi Suomen lyhyehköt rinteet. MM-lumilautailija Risto Mattilan mukaan esimerkiksi Louekallion hiihtokeskuksen kompaktit rinteet ovat ideaaleja harjoitusmäkiä. Temppuja tulee toistettua satoja kertoja päivässä.

Markus Hurme aloitti lumilautailun 80-luvun lopulla. Vantaalainen Hurme esitteli taitojaan Serenan hiihtokeskuksessa vuonna 1996. Ammattilaisurasta lukiolainen ei vielä tuolloin uskaltanut haaveilla. Koulu meni silloin laskemisen edelle. Hurme kuitenkin edusti Suomea Naganon olympialaisissa muutama vuosi myöhemmin. Markus Hurme on myös hahmo lumilautailupelissä Shaun Palmer Pro snowboarder.

Maailmanmestari Enni Rukajärvi on päässyt kiertämään maailmaa lumilautaillen. Rukajärvi saavutti kokonaisvoiton arvostetulla TTR- maailmankiertueella vuonna 2010. Saavutuksistaan huolimatta pojat ovat Ennin mukaan tyttöjä parempia laskijoita. ”Ne vetää paremmalla tyylillä.”

Hyvinkääläinen Peetu Piiroinen puolestaan toi Suomelle tuliaisiksi hopemitalin Vancouverin olympialaisista vuonna 2010. Vaikka kisaaminen on tärkeää, Piiroinen muistuttaa myös lumilautailuelokuvien merkityksestä. Hän kertoo huikeasta kuvausmatkastaan Venäjän Kamtšatkan niemimaalle lautailijalegenda Terje Haakonsenin kanssa.

Klaukkalalaistyttö Minna Hesso aloitti lumilautailun veljensä innoittamana. Ennen sponsorisopimuksia Minna joutui rahoittamaan harrastustaan vanhempiensa rahoilla. Menestyksen myötä Hessosta tuli ammattilaislaskija. Naganossa hän sijoittui kuudenneksi naisten lumikourussa.

Teksti: Minttu Hahtola

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto