Hyppää pääsisältöön

Hyvösen tytöt ja valokuvan parantava voima

Jos lapselta puuttuu aikuisen turva ja huolenpito, häpeän ja hylkäämisen tunne seuraa lasta läpi elämän. Miten voi kasvaa ehjäksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi, jos lapsuus on ollut pelkkää selviytymistä päivästä toiseen? Inhimillisessä tekijässä (2006) haastatellaan Hyvösen lastenkodissa kasvaneita nuoria naisia.

Helsinkiläisessä Hyvösen lastenkodissa on kasvanut pieniä tyttöjä nuoriksi aikuisiksi, joiden lapsuudenhistoria on ollut päihteiden ja väkivallan värittämää.

Tyttöjen tarina on selviytymistarina lapsista, joille Hyvösen lastenkoti on ollut paikka, jossa on annettu rajoja ja rakkautta. Mutta kasvaminen hoivattavaksi ja rakastetuksi on vaatinut tytöiltä paljon, sillä huolenpito ja välittäminen on ollut monelle vierasta. Ensin onkin pitänyt oppia arvostamaan itseään, jotta kykenisi ottamaan vastaan rakkautta.

Miina Savolainen, sosiaalikasvattaja ja valokuvaaja uskoo valokuvan eheyttävään voimaan. Hän on ottanut Hyvösen tytöistä sadunomaisia valokuvia, joissa huomion keskipisteenä on usein ollut ujo ja itsensä kielteisessä valossa näkevä tyttö. Tavoitteena onkin ollut saada kukin kuvattava näkemään itsensä arvokkaana ja kauniina, oman elämänsä ihanimpana tyttönä.


Tietolaatikko

Maailman ihanin tyttö on vuodesta 1998 alkaen jatkunut yhteisöllinen valokuvahanke, jonka valokuvaaja, taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen on toteuttanut yhteistyössä kymmenen Hyvösen lastenkodissa kasvaneen nuoren naisen kanssa. Eri vuosina otetut valokuvat tallentavat nuorten kasvua. Aiheesta julkaistiin valokuvakirja vuonna 2008. Satuhenkisissä kuvissa luonnon keskellä nuorilla on ollut tilaisuus nähdä itsensä vahvoina ja ehjinä.

Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö (Blink Entertainment, 2008).

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto