Hyppää pääsisältöön

Hyvösen tytöt ja valokuvan parantava voima

Jos lapselta puuttuu aikuisen turva ja huolenpito, häpeän ja hylkäämisen tunne seuraa lasta läpi elämän. Miten voi kasvaa ehjäksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi, jos lapsuus on ollut pelkkää selviytymistä päivästä toiseen? Inhimillisessä tekijässä (2006) haastatellaan Hyvösen lastenkodissa kasvaneita nuoria naisia.

Helsinkiläisessä Hyvösen lastenkodissa on kasvanut pieniä tyttöjä nuoriksi aikuisiksi, joiden lapsuudenhistoria on ollut päihteiden ja väkivallan värittämää.

Tyttöjen tarina on selviytymistarina lapsista, joille Hyvösen lastenkoti on ollut paikka, jossa on annettu rajoja ja rakkautta. Mutta kasvaminen hoivattavaksi ja rakastetuksi on vaatinut tytöiltä paljon, sillä huolenpito ja välittäminen on ollut monelle vierasta. Ensin onkin pitänyt oppia arvostamaan itseään, jotta kykenisi ottamaan vastaan rakkautta.

Miina Savolainen, sosiaalikasvattaja ja valokuvaaja uskoo valokuvan eheyttävään voimaan. Hän on ottanut Hyvösen tytöistä sadunomaisia valokuvia, joissa huomion keskipisteenä on usein ollut ujo ja itsensä kielteisessä valossa näkevä tyttö. Tavoitteena onkin ollut saada kukin kuvattava näkemään itsensä arvokkaana ja kauniina, oman elämänsä ihanimpana tyttönä.


Tietolaatikko

Maailman ihanin tyttö on vuodesta 1998 alkaen jatkunut yhteisöllinen valokuvahanke, jonka valokuvaaja, taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen on toteuttanut yhteistyössä kymmenen Hyvösen lastenkodissa kasvaneen nuoren naisen kanssa. Eri vuosina otetut valokuvat tallentavat nuorten kasvua. Aiheesta julkaistiin valokuvakirja vuonna 2008. Satuhenkisissä kuvissa luonnon keskellä nuorilla on ollut tilaisuus nähdä itsensä vahvoina ja ehjinä.

Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö (Blink Entertainment, 2008).

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto