Hyppää pääsisältöön

Liikennettä ja viestintää ministeriöstä maanteille ja tiedon valtateille

Järkälemäisen autopuhelimen kutistuminen kapulaksi, uusien televisiokanavien synty, hassel-pöntöiksi kutsutut valvontakamerat sekä moottoriteiden ja tiedon valtateiden kehitys ovat osa yhden ministeriön historiaa. YLE Uutisten kooste kertoo Liikenne- ja viestintäministeriön vaiheista.

Tietolaatikko

Toimittaja Risto Mattila kokosi uutiskoosteen juhlistamaan liikenne- ja viestintäministeriön 120-vuotista taivalta vuonna 2012. Ministeriön katsotaan saaneen alkunsa 1892, kun Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan senaattiin perustettiin kulkulaitostoimikunta.

Posti- ja telelaitos oli aloittanut kiireellä uuden NMT 900 -verkon rakentamisen vuonna 1986. Nyt ei puhuttu enää autopuhelinverkosta vaan matkapuhelinjärjestelmästä. Tuolloin ennakoitiin, että uudesta radioverkosta ei koskaan tulisi koko maata kattavaa.

Samana vuonna suomalaisten tv-katsojien kanavavalikoima laajentui, kun Kolmoskanava aloitti toimintansa. Alussa henkilökuntaa oli vain johtaja Heikki Lehmusto ja tiedotuspäällikkö. Emoyhtiöiden Ylen ja MTV:n epäiltiin kuitenkin tarjoavan opastusta niin, ettei Lehmusto jäisi yksin ohjelmatarjontaa pohtimaan.

Puuhelinliikenteen kilpailu vapautettiin vuonna 1993. Soittaja saattoi valita puhelunsa välittäjäyhtiön kotimaassa ja ulkomaille päivän halvimman tarjouksen perusteella.

Liikenteen valvontakamerakokeilu sai jatkoa vuonna 1994. Ns. hassel-pöntöt olivat ilmestyneet tienvarsille kovan kohun saattelemina pari vuotta aiemmin. Vauhtia puolestaan haluttiin itärajan ylityksiin ja rekkaruuhkat aiottiin poistaa EU:n tuella 1996.

Mainosrahoilla pyörivä uusi kanava Nelonen aloitti toimintansa kesäohjelmistolla 1997. Alussa katsojatavoitteet olivat vielä varovaiset, kun näkyvyysaluekin kattoi vasta puolet Suomesta.

Brysselin huippukokouksen huikeana tavoitteena vuonna 1998 oli koko maailman kattavan tietoverkon rakentaminen. Suomessa toimi puhelinlinjoilla toimiva Internet-tietoverkko. Mutta tulevaisuuden tiedon valtateille tarvittiin liukaampia valokaapeleita. Tulevaisuudentutkijaa kiehtoi ajatus siitä, että isovanhemmat voisivat uuden tekniikan myötä puhua kuvapuheluita lastenlastensa kanssa.

Alkolukon käyttöönottoa alettiin suunnitella vuonna 2000. Oikeudellisia ja hallinnollisia puolia selviteltiin vielä kenttäkokeilua varten.

Suomi siirtyi digitaalisten tv-lähetysten aikaan symbolisella napinpainalluksella 2001. Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen muistutti, että vaikka sillä hetkellä ei tehty vallankumousta, olisi digi-tv osa koko televisiotoimintaa muuttavasta kehityskulusta.

Älyä liikenteeseen haettiin vuonna 2002. Auto saattaisi vaikkapa tunnistaa voimassa olevan liikennerajoituksen, eikä kuljettajan tarvitsisi sitä erikseen muistaa. Samana vuonna kohahduttivat Soneran UMTS-kaupat.

Turun moottoritien jatkorakentaminen ratkesi vuonna 2003, eivätkä liito-oravat olleet enää esteenä. Vauhti kiihtyi myös Helsingin ja Pietarin välillä, kun uusi supernopea junayhteys alkoi liikennöidä 2010.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.