Hyppää pääsisältöön

Liikennettä ja viestintää ministeriöstä maanteille ja tiedon valtateille

Järkälemäisen autopuhelimen kutistuminen kapulaksi, uusien televisiokanavien synty, hassel-pöntöiksi kutsutut valvontakamerat sekä moottoriteiden ja tiedon valtateiden kehitys ovat osa yhden ministeriön historiaa. YLE Uutisten kooste kertoo Liikenne- ja viestintäministeriön vaiheista.

Tietolaatikko

Toimittaja Risto Mattila kokosi uutiskoosteen juhlistamaan liikenne- ja viestintäministeriön 120-vuotista taivalta vuonna 2012. Ministeriön katsotaan saaneen alkunsa 1892, kun Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan senaattiin perustettiin kulkulaitostoimikunta.

Posti- ja telelaitos oli aloittanut kiireellä uuden NMT 900 -verkon rakentamisen vuonna 1986. Nyt ei puhuttu enää autopuhelinverkosta vaan matkapuhelinjärjestelmästä. Tuolloin ennakoitiin, että uudesta radioverkosta ei koskaan tulisi koko maata kattavaa.

Samana vuonna suomalaisten tv-katsojien kanavavalikoima laajentui, kun Kolmoskanava aloitti toimintansa. Alussa henkilökuntaa oli vain johtaja Heikki Lehmusto ja tiedotuspäällikkö. Emoyhtiöiden Ylen ja MTV:n epäiltiin kuitenkin tarjoavan opastusta niin, ettei Lehmusto jäisi yksin ohjelmatarjontaa pohtimaan.

Puuhelinliikenteen kilpailu vapautettiin vuonna 1993. Soittaja saattoi valita puhelunsa välittäjäyhtiön kotimaassa ja ulkomaille päivän halvimman tarjouksen perusteella.

Liikenteen valvontakamerakokeilu sai jatkoa vuonna 1994. Ns. hassel-pöntöt olivat ilmestyneet tienvarsille kovan kohun saattelemina pari vuotta aiemmin. Vauhtia puolestaan haluttiin itärajan ylityksiin ja rekkaruuhkat aiottiin poistaa EU:n tuella 1996.

Mainosrahoilla pyörivä uusi kanava Nelonen aloitti toimintansa kesäohjelmistolla 1997. Alussa katsojatavoitteet olivat vielä varovaiset, kun näkyvyysaluekin kattoi vasta puolet Suomesta.

Brysselin huippukokouksen huikeana tavoitteena vuonna 1998 oli koko maailman kattavan tietoverkon rakentaminen. Suomessa toimi puhelinlinjoilla toimiva Internet-tietoverkko. Mutta tulevaisuuden tiedon valtateille tarvittiin liukaampia valokaapeleita. Tulevaisuudentutkijaa kiehtoi ajatus siitä, että isovanhemmat voisivat uuden tekniikan myötä puhua kuvapuheluita lastenlastensa kanssa.

Alkolukon käyttöönottoa alettiin suunnitella vuonna 2000. Oikeudellisia ja hallinnollisia puolia selviteltiin vielä kenttäkokeilua varten.

Suomi siirtyi digitaalisten tv-lähetysten aikaan symbolisella napinpainalluksella 2001. Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen muistutti, että vaikka sillä hetkellä ei tehty vallankumousta, olisi digi-tv osa koko televisiotoimintaa muuttavasta kehityskulusta.

Älyä liikenteeseen haettiin vuonna 2002. Auto saattaisi vaikkapa tunnistaa voimassa olevan liikennerajoituksen, eikä kuljettajan tarvitsisi sitä erikseen muistaa. Samana vuonna kohahduttivat Soneran UMTS-kaupat.

Turun moottoritien jatkorakentaminen ratkesi vuonna 2003, eivätkä liito-oravat olleet enää esteenä. Vauhti kiihtyi myös Helsingin ja Pietarin välillä, kun uusi supernopea junayhteys alkoi liikennöidä 2010.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto