Hyppää pääsisältöön

Pakkasessa pärjää järjellä ja kerrospukeutumalla

Kun pakkanen paukkuu, valistetaan kansaa sen vaaroista ja televisiossa asiantuntijat jakavat neuvoja kylmyyden selättämiseksi. Ohjeet ovat vuosien saatossa myös vaihdelleet, nykyään pakkasvoiteita ei suositella lainkaan, sillä ne ovat osoittautuneet jopa vaarallisiksi.

Ensimmäisessä klipissä kuullaan vinkit oikeaoppiseen kerrospukeutumiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Liikuntatieteen erikoislääkäri Tiina Nylander muistuttaa, että pakkasessa urheileminen on elimistölle melkoinen haaste. Kylmyys aiheuttaa muutoksia mm. sydän- ja verenkiertoelimistössä, keuhkoissa sekä nestetasapainossa.

Pakkasen purevuutta arvioitaessa on syytä huomioida tuulen vaikutus. Esimerkiksi kymmenen metriä sekunnissa puhaltava tuuli, muuttaa 15 asteen pakkasen lähes 30 asteen pakkaseksi.

Mitä kylmempi talvi sitä enemmän sairauksia ja kuolemantapauksia. Toisessa klipissä käsitellään kylmän haittavaikutuksia ja hypotermiaa. Syysmyrskyssä veden varaan joutuneet nuoret miehet saivat tuta mitä hypotermia on todellisuudessa. Kun miehet lopulta pelastettiin, oli yhden heistä ruumiinlämpö enää 30 astetta. Hypotermiasta puhutaan jo silloin kun ruumiinlämpö laskee alle 35 celsiusasteen, vaikeassa hypotermiassa se laskee alla 30 asteen.

Ensimmäisenä kylmettymisen vaikutukset näkyvät keskushermostossa aiheuttaen mm. vaikeuksia päättelykyvyssä. Tämä usein pahentaa kylmyyteen altistuneen tilannetta, sillä ajattelun vaikeutuessa päätyy herkemmin vääriin valintoihin ja esimerkiksi eksymisen riski kasvaa.

Työterveyslaitoksen kylmätutkija Raija Ilmarinen esittelee hypotermiapuvun, joka kuuluu mm. laivoilla pelastusveneiden varustukseen. Hän suosittelee sitä myös veneilijöille ja retkeilijöille. Pukua on helppo kuljettaa mukana, sillä se painaa vain noin 300 grammaa. Tosin niiden käyttö ei aina ole sujunut mutkitta, samaisia pukuja oli käytössä myös Estonian pelastuslautoilla, mutta vain muutama löysi ne ja lisäksi puvut oli pakattu vaikeasti avattaviin paketteihin. Nykyään saatavilla on myös helpommin avattavia malleja.

Euroopan ihotautilääkärit kokoontuivat talvella 2006 Suomeen Saariselälle käsittelemään ilmaston vaikutusta ihoon. Esillä oli mm. lisääntynyt tarve suojautua auringon UV-säteilyltä ja pakkasen vaikutus.

Aikoinaan pakkaselta kehotettiin suojautumaan voiteilla, mutta nykyään sitä ei suositella. Ihotautien erikoislääkäri Eero Lehmuskallio sanookin että "se on sellainen suomalainen perinne, josta toivottavasti päästään eroon". Kasvojen voitelu saattaa jopa kuusinkertaistaa riskin saada paleltumia, sillä voideltu iho ei aisti kunnolla kylmää.

Pakkasohjeet ovat jokavuotinen ilmiö siinä vaiheessa kun sää kylmenee. Aamu-tv:ssä lääkäri Antti Iivanainen antoi ohjeita tammikuussa 2006, tuolloin pakkanen oli kivunnut Lapissa -40 asteeseen ja etelässäkin pakkasta oli toistakymmentä. Iivanainen kertoo mm. mistä tunnistaa paleltuman ja miten sitä pitää hoitaa.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.