Hyppää pääsisältöön

Punainen Pispala kohosi villinä harjulle

Tampereen Pispala on kuin Luojan palikkaleikki, luonnehtii kirjailija Lauri Viita Tampereen omaleimaisinta kaupunginosaa.

Työläisten asuttama Pispala kohosi aikoinaan villinä ja vapaana Suomen korkeimmalle soraharjulle, Pyhäjärven ja Näsijärven rajoittamalle alueelle. Virallinen asemakaava ei rakentamista rajoittanut.

Pispalan kasvatti Lauri Viita kuvaakin alueen rakentamista värikkäin sanankääntein pääteoksessaan Moreeni. Viidan mukaan talon sai tehdä mielensä mukaisen – pitkittäin, poikittain, vinottain.

”Ei kysytty rakennuspiirustusta, ei työsuunnitelmaa, kustannusarviota, arkkitehtiä, mestaria, teettäjää – ei muuta kuin siitä poikki ja seinään.”

Vuonna 1965 kuvatussa filmissä Lauri Viita tapaa tuttuja ja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Pispalassa.

Filmin alussa esiintyy saksaa puhuva mies, joka muka kyselee Pispalaan osoitellen, että mikäs kaupunki tämä on? Ylen toimittaja Pasi Heikura kiinnostui ohjelmasta ja selvitti syksyllä 2016 filmin ohjaaja Arvo Ahlroosin avustuksella, että ”mystinen saksalainen” filmin alussa oli Lauri Viidan keksimä kerronnallinen tehokeino.

Kun oikeaa saksalaisia ei ollut saatavilla, rooliin pyydettiin ja saatiin tamperelainen kieltenopettaja Martti ”Masa” Karttunen. Lauri Viita oli keksinyt idean veneilystä ja saksalaisesta, joka kysyy Pispalasta. Mukana on hämäyksen vuoksi jopa tulkki.

Pispalaa on aina pidetty punaisena kaupunginosana.

Pispalan rinteillä on Lauri Viidan lisäksi asunut monia muitakin kuuluisuuksia, kuten Yrjö Jylhä, Aaro Hellakoski, Hannu Salama, Olavi Virta, Seela Sella, Aki Kaurismäki ja Mikko Alatalo.

Teksti: Reijo Perälä

Kuvassa hitsari.
Pispala tunnetaan työläiskaupunginosana, jossa vasemmisto nautti kovaa kannatusta. Kuvassa hitsari. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Pispala
Makkararamainos Pispalasta
Pispala on omapiirteinen yheisö. Ruuan lisäksi tarjolla on aina ollut myös juomaa. Makkararamainos Pispalasta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Pispala
Pispalan rakennuksia
"Talon sai tehdä mielensä mukaisen - pitkittäin, poikittain, vinottain." Pispalan rakennuksia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Pispala

Nousu Pispalaan -ohjelman tekijät

Tuotanto: Yleisradio 1.10.1965
Käsikirjoitus ja selostus: Lauri Viita
Ohjaaja ja tuottaja: Arvo Ahlroos
Kuvaus: Harry Kankaanpää

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto