Hyppää pääsisältöön

Punainen Pispala kohosi villinä harjulle

Tampereen Pispala on kuin Luojan palikkaleikki, luonnehtii kirjailija Lauri Viita Tampereen omaleimaisinta kaupunginosaa.

Työläisten asuttama Pispala kohosi aikoinaan villinä ja vapaana Suomen korkeimmalle soraharjulle, Pyhäjärven ja Näsijärven rajoittamalle alueelle. Virallinen asemakaava ei rakentamista rajoittanut.

Pispalan kasvatti Lauri Viita kuvaakin alueen rakentamista värikkäin sanankääntein pääteoksessaan Moreeni. Viidan mukaan talon sai tehdä mielensä mukaisen – pitkittäin, poikittain, vinottain.

”Ei kysytty rakennuspiirustusta, ei työsuunnitelmaa, kustannusarviota, arkkitehtiä, mestaria, teettäjää – ei muuta kuin siitä poikki ja seinään.”

Vuonna 1965 kuvatussa filmissä Lauri Viita tapaa tuttuja ja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Pispalassa.

Filmin alussa esiintyy saksaa puhuva mies, joka muka kyselee Pispalaan osoitellen, että mikäs kaupunki tämä on? Ylen toimittaja Pasi Heikura kiinnostui ohjelmasta ja selvitti syksyllä 2016 filmin ohjaaja Arvo Ahlroosin avustuksella, että ”mystinen saksalainen” filmin alussa oli Lauri Viidan keksimä kerronnallinen tehokeino.

Kun oikeaa saksalaisia ei ollut saatavilla, rooliin pyydettiin ja saatiin tamperelainen kieltenopettaja Martti ”Masa” Karttunen. Lauri Viita oli keksinyt idean veneilystä ja saksalaisesta, joka kysyy Pispalasta. Mukana on hämäyksen vuoksi jopa tulkki.

Pispalaa on aina pidetty punaisena kaupunginosana.

Pispalan rinteillä on Lauri Viidan lisäksi asunut monia muitakin kuuluisuuksia, kuten Yrjö Jylhä, Aaro Hellakoski, Hannu Salama, Olavi Virta, Seela Sella, Aki Kaurismäki ja Mikko Alatalo.

Teksti: Reijo Perälä

Kuvassa hitsari.
Pispala tunnetaan työläiskaupunginosana, jossa vasemmisto nautti kovaa kannatusta. Kuvassa hitsari. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Pispala
Makkararamainos Pispalasta
Pispala on omapiirteinen yheisö. Ruuan lisäksi tarjolla on aina ollut myös juomaa. Makkararamainos Pispalasta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Pispala
Pispalan rakennuksia
"Talon sai tehdä mielensä mukaisen - pitkittäin, poikittain, vinottain." Pispalan rakennuksia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Pispala

Nousu Pispalaan -ohjelman tekijät

Tuotanto: Yleisradio 1.10.1965
Käsikirjoitus ja selostus: Lauri Viita
Ohjaaja ja tuottaja: Arvo Ahlroos
Kuvaus: Harry Kankaanpää

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto