Hyppää pääsisältöön

Sukset vaihtuivat lautaan

Vielä melko nuori olympialaji rantautui Suomeen 80-luvun alussa. Ulkomaisten lehtijuttujen ja videoiden innostamina suomalaisnuoret tekivät itse ensimmäiset lumilautansa vanerista.

"Sukset ovat vanhanaikaiset", tuumi moni suomalainen skimbaaja 90-luvun alussa ja vaihtoi sukset lautaan. Urheilun makasiiniohjelma ULP! haastatteli lautaan vaihtaneita laskettelijoita vuonna 1993. Heihin kuului myös formulakuski JJ Lehto.

Lauantaivekkari puolestaan esitteli lumilautailevat Salmiset. Perheen vanhemmat aloittivat lumilautailun lastensa innoittamina. Salmiset kertovat uudesta harrastuksestaan hiihtokeskus Serenassa vuonna 1996. Halpa harrastus lumilautailu ei missään nimessä ole. Salmisten isä arvioi lautansa kenkineen maksaneen noin 4500 markkaa. Lumilautailu oli vielä vuonna 1996 sen verran uusi ilmiö, että ohjelman juontajakin lausui sanan halfpipe väärin.

Lumilautailijat Susanna Serkamo ja Jukka Erätuli opastivat katsojat lumilautailun saloihin Hot Sport -ohjelmassa vuonna 1998. Ohjelmassa esitellään muun muassa hissikäyttäytymistä ja opetellaan laskemaan halfpipessa. Jukka kehottaa aloittelevia lumilautailijoita suuntaamaan heti pipeen kun pystyssä pysyy: "Sinne vaan soheltaa".

Susanna kuitenkin neuvoo aloittelijoita ensin hakemaan kunnolla tuntumaa lautaan, ennen kuin kannattaa lähteä lumikouruun "räveltämään".

Teksti: Minttu Hahtola

Tietolaatikko

Lumilautailu on lähtöisin 1960-luvun Yhdysvalloista. Sen juuret juontuvat laine- ja rullalautailusta, joiden talviseksi vastineeksi lautailu alunperin kehitettiin. Suomalaisen lumilautailun pioneeri Misa Leiber rakensi vanerista ensimmäisen lautansa. Muutama vuosi myöhemmin Kille Keinänen toi messumatkaltaan Suomeen ensimmäisen tehdasvalmisteisen lumilaudan, ja pian tämän jälkeen lautojen maahantuonti Suomeen alkoi. Lumilautailu hyväksyttiin ensimmäistä kertaa olympialajiksi Naganossa vuonna 1998.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto