Hyppää pääsisältöön

Sukset vaihtuivat lautaan

Vielä melko nuori olympialaji rantautui Suomeen 80-luvun alussa. Ulkomaisten lehtijuttujen ja videoiden innostamina suomalaisnuoret tekivät itse ensimmäiset lumilautansa vanerista.

"Sukset ovat vanhanaikaiset", tuumi moni suomalainen skimbaaja 90-luvun alussa ja vaihtoi sukset lautaan. Urheilun makasiiniohjelma ULP! haastatteli lautaan vaihtaneita laskettelijoita vuonna 1993. Heihin kuului myös formulakuski JJ Lehto.

Lauantaivekkari puolestaan esitteli lumilautailevat Salmiset. Perheen vanhemmat aloittivat lumilautailun lastensa innoittamina. Salmiset kertovat uudesta harrastuksestaan hiihtokeskus Serenassa vuonna 1996. Halpa harrastus lumilautailu ei missään nimessä ole. Salmisten isä arvioi lautansa kenkineen maksaneen noin 4500 markkaa. Lumilautailu oli vielä vuonna 1996 sen verran uusi ilmiö, että ohjelman juontajakin lausui sanan halfpipe väärin.

Lumilautailijat Susanna Serkamo ja Jukka Erätuli opastivat katsojat lumilautailun saloihin Hot Sport -ohjelmassa vuonna 1998. Ohjelmassa esitellään muun muassa hissikäyttäytymistä ja opetellaan laskemaan halfpipessa. Jukka kehottaa aloittelevia lumilautailijoita suuntaamaan heti pipeen kun pystyssä pysyy: "Sinne vaan soheltaa".

Susanna kuitenkin neuvoo aloittelijoita ensin hakemaan kunnolla tuntumaa lautaan, ennen kuin kannattaa lähteä lumikouruun "räveltämään".

Teksti: Minttu Hahtola

Tietolaatikko

Lumilautailu on lähtöisin 1960-luvun Yhdysvalloista. Sen juuret juontuvat laine- ja rullalautailusta, joiden talviseksi vastineeksi lautailu alunperin kehitettiin. Suomalaisen lumilautailun pioneeri Misa Leiber rakensi vanerista ensimmäisen lautansa. Muutama vuosi myöhemmin Kille Keinänen toi messumatkaltaan Suomeen ensimmäisen tehdasvalmisteisen lumilaudan, ja pian tämän jälkeen lautojen maahantuonti Suomeen alkoi. Lumilautailu hyväksyttiin ensimmäistä kertaa olympialajiksi Naganossa vuonna 1998.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto