Hyppää pääsisältöön

Naiseuden pimeä puoli

Väkivaltaisista naisista tiedetään vähän. Yhtä vähän tiedetään naisten uhreista ja äitiensä pahoinpitelemistä lapsista, siitäkin huolimatta, että 2000 – 2010 kolmasosa perhesurmista on naisten tekemiä.

Naisen harjoittamasta väkivallasta ei juurikaan puhuta. Naisen väkivaltaisuus on tabu, johon viranomaistenkin on vaikea suhtautua asiallisesti. Vakiintuneet käsitykset naisista ja miehistä tukevat sellaista asennetta, jonka mukaan miehen hakkaama nainen on uhri, mutta naisen hakkaama mies on vätys. Niinpä väkivalta onkin saanut miehen kasvot.

Naisten väkivaltaisuus on monimuotoista fyysisestä pahoinpitelystä henkiseen raakuuteen, jossa keinovalikoimat ovat myös laajat. Ja kun julmat sanat tai nyrkki ei enää riitä, avuksi otetaan puukko, sakset tai jopa silitysrauta.

Lapsiin kohdistuva väkivalta voi yhtä lailla ilmetä lyönteinä, mutta myös äidin henkisenä poissaolona, mykkäkouluna, nimittelynä tai äärimmilleen vietynä kontrollina, joka saattaa kohdistua esimerkiksi syömiseen.

Syitä naisen väkivaltaisuudelle on haettu päihteistä ja mielenterveysongelmista, mutta myös lapsuudesta. Merkittävin selittävä tekijä naisen väkivaltaisuudelle on kuitenkin se, että miehen lailla nainenkin kykenee väkivaltaan.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto