Hyppää pääsisältöön

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Vuonna 1919 aloitti tasavaltamme ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg tehtävässään tuoreena leskenä: hänen ensimmäinen vaimonsa Hedvig Wåhlberg oli kuollut kahta vuotta aiemmin.

Vuonna 1920 Ståhlberg avioitui kirjailija Ester Elfvingin kanssa. Yhteisiä lapsia heille ei syntynyt, mutta edellisestä liitostaan Ståhlbergilla oli kuusi lasta, Elfvingillä yksi. Kirjallisuuden lisäksi juuri lapset olivat lähellä Ester Ståhlbergin sydäntä: vuonna 1922 hän perusti sisällissodan lapsiuhreja auttaakseen Koteja kodittomille lapsille -yhdistyksen, josta myöhemmin muodostui Pelastakaa lapset -järjestö.

Presidentti Lauri Kristian Relanderin puoliso Signe puolestaan katsoi puolison roolin puhtaasti edustukselliseksi, eikä hänen kerrota milloinkaan ottaneen julkisesti kantaa poliittisiin kysymyksiin. Relandereilla oli kaksi lasta.

Vuosina 1931-1937 Presidentinlinnaa emännöi Ellen Svinhufvud. Hänen kutsuillaan tarjottiin mantelipohjaista, kahvinmakuista kreemikakkua, joka pian nimettiin hänen mukaansa. Svinhufvudit puhuivat keskenään ruotsia, mutta heidän kuusi lastaan opetettiin suomenkielisiksi.

Ellen Svinhufvudin seuraaja, suuren maatilan emäntä Kaisa Kallio oli hyvin suosittu, arvatenkin siksi, ettei hän perustanut lainkaan asemastaan "Maan äitinä". Kun perhe muutti Nivalasta kolmeksi vuodeksi Helsinkiin, toi rouva Kallio kangaspuut mukanaan Presidentinlinnaan. Osa hänen kutomistaan matoista ja tekstiileistä on siellä edelleen käytössä. Kallioilla oli kuusi lasta.

Sotavuosina 1940-1944 maatamme emännöi hillittynä, tyylikkäänä ja vastuuntuntoisena tunnettu Gerda Ryti. Aikalaiset yhdistivät hänet mielessään myös kahteen merkittävään suomalaista veritekoon: Gerda Ryti oli ollut paikalla todistamassa sekä Alfred Kordelinin murhaa 1917 että Heikki Ritavuoren murhaa 1922. Ryteillä oli kolme lasta.

Risto Rytin erottua tehtävistään presidentiksi valittiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheim. Kahden vuoden presidenttikaudellaan hän ei ollut naimisissa. Hänen nuoruudenaikainen avioliittonsa Anastasia Arapovan kanssa oli ollut epävakaa ja päättynyt eroon jo vuosisadan alussa. Pariskunnalla oli kaksi lasta.

Vuodesta 1946 saivat suomalaiset kaipaamansa äitihahmon kymmeneksi vuodeksi Juho Kusti Paasikiven toisesta vaimosta Alli Paasikivestä. Nuoruudessaan Alli oli ollut näyttelijä ja huomattu seurapiirikaunotar. Presidentin puolisona hän osallistui aktiivisesti hyväntekeväisyystilaisuuksiin. Presidentti Paasikivellä oli neljä lasta ensimmäisestä liitostaan.

Paasikivien jälkeen Linnaan asettuivat Kekkoset. Kirjailija Sylvi Kekkonen tunnettiin älyllisenä mutta pidättyväisenä henkilönä. Edustustehtäviin hän osallistui parhaansa mukaan, vaikka kärsikin vaikeasta nivelreumasta. Mieheensä hänellä oli tyynnyttävä vaikutus – Sylvin kerrotaan olleen ainut kriitikko, jota Urho Kekkonen kuunteli. Kekkosilla oli kaksi lasta.

Sylvi Kekkosen kuoltua vuonna 1974 Suomi oli vailla virallista ensimmäistä naista kahdeksan vuoden ajan. Puutteen korjasi vuonna 1982 Tellervo Koivisto. Maan äiti -titteliä hän kuitenkin vierasti: kun itsekin yhteiskunnallisesti aktiivinen Tellervo joutui miehensä presidenttikaudella luopumaan politiikasta, kohdistui hänen osallistumisensa lähinnä sosiaalialaan ja hyväntekeväisyyteen. 1990-luvulla Tellervo Koivisto oli ensimmäisiä julkisuuden henkilöitä, joka avoimesti puhui masennuksesta ja myöhemmin koulukiusaamisesta. Koivistoilla on yksi tytär.

Ensin sopeutuminen kestää kauan, ja lopussa sitten huomaa, miten pudonnut sitä on maailmanmenosta.― Tellervo Koivisto (2018)

Tellervo Koiviston seuraaja Eeva Ahtisaari suhtautui tehtäviinsä jälleen edustuksellisemmin. Nyt oli presidenttiparin käytössä myös upouusi virka-asunto Mäntyniemessä. Oman työnsä historianopettajana Eeva Ahtisaari oli lopettanut jo aiemmin puolisonsa liikkuvan työn vuoksi. Ahtisaarilla on yksi poika.

Uuden vuosituhannen merkkinä suomalaiset saivat totutella ajatukseen, että presidentin puoliso onkin mies, vieläpä "naapurin mies". Ensimmäiseen yhteiseen asuntoonsa susipari muutti Mäntyniemeen ja virallisti siellä myös suhteensa. Ensitöikseen uudessa asemassaan Pentti Arajärvi väitteli oikeustieteen tohtoriksi. Väitöstyön jälkeen hän toimi alansa professorina kahdessa eri yliopistossa sekä kirjoitti useita kirjoja. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta aiemmista liitoistaan Arajärvellä on poika ja Halosella tytär.

Puolisolla ei ole taskurahaa eikä omaa avainta, mutta on sentään karkkipäivä.― Pentti Arajärvi (2018)

Keväästä 2012 alkaen Mäntyniemeä on emännöinyt Jenni Haukio. Muutaman vuoden ajan julkisuuteen totutellut Haukio teki toimittajille pian vaalivoiton ratkettua kohteliaasti selväksi, ettei ollut aikeissa antaa uudesta asemastaan syvähaastatteluja. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta presidentti Niinistöllä on aiemmasta liitostaan kaksi poikaa.

Tammikuussa 2018 toimittaja Pirjo Auvinen haastatteli Tellervo Koivistoa ja Pentti Arajärveä presidentin puolison roolista. Vaikka elämä muuttuu pysyvästi eikä yksityisyyttä enää juuri ollut, kumpikaan heistä ei ole katunut kokemiaan kahtatoista vuotta. Molemmat pitävät myös hyvänä sitä, ettei puolison roolia oli säädetty tarkasti.


Minusta on hyvä, ettei rooli ole selkeä, että säilyy mahdollisuus vaihtaa rooleja ja muuttaa käytäntöjä.― Tellervo Koivisto (2018)

Lue lisää:

Assi Koivisto (1993).

Tasavallan kruununperilliset

Juhlan hetkellä jopa tasavaltaisesta Suomesta löytyvät kuin löytyvätkin omat prinsessansa ja prinssinsä. He ovat Assi, Marko ja Anna.

Lue lisää:

Urho Kekkosen vinttikoira kävelee puistokäytävän reunaa presidentin kesäasunnolla Kultarannassa 1976.

Presidenttiemme lemmikit

Presidentti Kekkosen kaudesta alkaen olemme oppineet tuntemaan myös valtionpäämiestemme lemmikkieläimet.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.