Hyppää pääsisältöön

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Vuonna 1919 aloitti tasavaltamme ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg tehtävässään tuoreena leskenä: hänen ensimmäinen vaimonsa Hedvig Wåhlberg oli kuollut kahta vuotta aiemmin.

Vuonna 1920 Ståhlberg avioitui kirjailija Ester Elfvingin kanssa. Yhteisiä lapsia heille ei syntynyt, mutta edellisestä liitostaan Ståhlbergilla oli kuusi lasta, Elfvingillä yksi. Kirjallisuuden lisäksi juuri lapset olivat lähellä Ester Ståhlbergin sydäntä: vuonna 1922 hän perusti sisällissodan lapsiuhreja auttaakseen Koteja kodittomille lapsille -yhdistyksen, josta myöhemmin muodostui Pelastakaa lapset -järjestö.

Presidentti Lauri Kristian Relanderin puoliso Signe puolestaan katsoi puolison roolin puhtaasti edustukselliseksi, eikä hänen kerrota milloinkaan ottaneen julkisesti kantaa poliittisiin kysymyksiin. Relandereilla oli kaksi lasta.

Vuosina 1931-1937 Presidentinlinnaa emännöi Ellen Svinhufvud. Hänen kutsuillaan tarjottiin mantelipohjaista, kahvinmakuista kreemikakkua, joka pian nimettiin hänen mukaansa. Svinhufvudit puhuivat keskenään ruotsia, mutta heidän kuusi lastaan opetettiin suomenkielisiksi.

Ellen Svinhufvudin seuraaja, suuren maatilan emäntä Kaisa Kallio oli hyvin suosittu, arvatenkin siksi, ettei hän perustanut lainkaan asemastaan "Maan äitinä". Kun perhe muutti Nivalasta kolmeksi vuodeksi Helsinkiin, toi rouva Kallio kangaspuut mukanaan Presidentinlinnaan. Osa hänen kutomistaan matoista ja tekstiileistä on siellä edelleen käytössä. Kallioilla oli kuusi lasta.

Sotavuosina 1940-1944 maatamme emännöi hillittynä, tyylikkäänä ja vastuuntuntoisena tunnettu Gerda Ryti. Aikalaiset yhdistivät hänet mielessään myös kahteen merkittävään suomalaista veritekoon: Gerda Ryti oli ollut paikalla todistamassa sekä Alfred Kordelinin murhaa 1917 että Heikki Ritavuoren murhaa 1922. Ryteillä oli kolme lasta.

Risto Rytin erottua tehtävistään presidentiksi valittiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheim. Kahden vuoden presidenttikaudellaan hän ei ollut naimisissa. Hänen nuoruudenaikainen avioliittonsa Anastasia Arapovan kanssa oli ollut epävakaa ja päättynyt eroon jo vuosisadan alussa. Pariskunnalla oli kaksi lasta.

Vuodesta 1946 saivat suomalaiset kaipaamansa äitihahmon kymmeneksi vuodeksi Juho Kusti Paasikiven toisesta vaimosta Alli Paasikivestä. Nuoruudessaan Alli oli ollut näyttelijä ja huomattu seurapiirikaunotar. Presidentin puolisona hän osallistui aktiivisesti hyväntekeväisyystilaisuuksiin. Presidentti Paasikivellä oli neljä lasta ensimmäisestä liitostaan.

Paasikivien jälkeen Linnaan asettuivat Kekkoset. Kirjailija Sylvi Kekkonen tunnettiin älyllisenä mutta pidättyväisenä henkilönä. Edustustehtäviin hän osallistui parhaansa mukaan, vaikka kärsikin vaikeasta nivelreumasta. Mieheensä hänellä oli tyynnyttävä vaikutus – Sylvin kerrotaan olleen ainut kriitikko, jota Urho Kekkonen kuunteli. Kekkosilla oli kaksi lasta.

Sylvi Kekkosen kuoltua vuonna 1974 Suomi oli vailla virallista ensimmäistä naista kahdeksan vuoden ajan. Puutteen korjasi vuonna 1982 Tellervo Koivisto. Maan äiti -titteliä hän kuitenkin vierasti: kun itsekin yhteiskunnallisesti aktiivinen Tellervo joutui miehensä presidenttikaudella luopumaan politiikasta, kohdistui hänen osallistumisensa lähinnä sosiaalialaan ja hyväntekeväisyyteen. 1990-luvulla Tellervo Koivisto oli ensimmäisiä julkisuuden henkilöitä, joka avoimesti puhui masennuksesta ja myöhemmin koulukiusaamisesta. Koivistoilla on yksi tytär.

Ensin sopeutuminen kestää kauan, ja lopussa sitten huomaa, miten pudonnut sitä on maailmanmenosta.― Tellervo Koivisto (2018)

Tellervo Koiviston seuraaja Eeva Ahtisaari suhtautui tehtäviinsä jälleen edustuksellisemmin. Nyt oli presidenttiparin käytössä myös upouusi virka-asunto Mäntyniemessä. Oman työnsä historianopettajana Eeva Ahtisaari oli lopettanut jo aiemmin puolisonsa liikkuvan työn vuoksi. Ahtisaarilla on yksi poika.

Uuden vuosituhannen merkkinä suomalaiset saivat totutella ajatukseen, että presidentin puoliso onkin mies, vieläpä "naapurin mies". Ensimmäiseen yhteiseen asuntoonsa susipari muutti Mäntyniemeen ja virallisti siellä myös suhteensa. Ensitöikseen uudessa asemassaan Pentti Arajärvi väitteli oikeustieteen tohtoriksi. Väitöstyön jälkeen hän toimi alansa professorina kahdessa eri yliopistossa sekä kirjoitti useita kirjoja. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta aiemmista liitoistaan Arajärvellä on poika ja Halosella tytär.

Puolisolla ei ole taskurahaa eikä omaa avainta, mutta on sentään karkkipäivä.― Pentti Arajärvi (2018)

Keväästä 2012 alkaen Mäntyniemeä on emännöinyt Jenni Haukio. Muutaman vuoden ajan julkisuuteen totutellut Haukio teki toimittajille pian vaalivoiton ratkettua kohteliaasti selväksi, ettei ollut aikeissa antaa uudesta asemastaan syvähaastatteluja. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta presidentti Niinistöllä on aiemmasta liitostaan kaksi poikaa.

Tammikuussa 2018 toimittaja Pirjo Auvinen haastatteli Tellervo Koivistoa ja Pentti Arajärveä presidentin puolison roolista. Vaikka elämä muuttuu pysyvästi eikä yksityisyyttä enää juuri ollut, kumpikaan heistä ei ole katunut kokemiaan kahtatoista vuotta. Molemmat pitävät myös hyvänä sitä, ettei puolison roolia oli säädetty tarkasti.


Minusta on hyvä, ettei rooli ole selkeä, että säilyy mahdollisuus vaihtaa rooleja ja muuttaa käytäntöjä.― Tellervo Koivisto (2018)

Lue lisää:

Assi Koivisto (1993).

Tasavallan kruununperilliset

Juhlan hetkellä jopa tasavaltaisesta Suomesta löytyvät kuin löytyvätkin omat prinsessansa ja prinssinsä. He ovat Assi, Marko ja Anna.

Lue lisää:

Urho Kekkosen vinttikoira kävelee puistokäytävän reunaa presidentin kesäasunnolla Kultarannassa 1976.

Presidenttiemme lemmikit

Presidentti Kekkosen kaudesta alkaen olemme oppineet tuntemaan myös valtionpäämiestemme lemmikkieläimet.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto