Hyppää pääsisältöön

Karkauspäivänä Olavi Virta sanoi kyllä ja Ilmari Kianto osti hamekankaan

Kymmenen tunnettua naimatonta henkilöä kertovat karkauspäivän suunnitelmistaan radiohaastattelussa vuodelta 1964. Mitä juonii miesten päänmenoksi laulaja Vieno Kekkonen tai näyttelijä Rauha Rentola, entä mitä tuumivat kosinnoista Olavi Virta, Ilmari Kianto ja Spede Pasanen?

Iltapala saunan jälkeen -ohjelmassa pohditaan huulta heittäen karkauspäivän kosintoaikeita Heikki Katajan johdolla. Naiset paljastavat minkälaisia hyökkäyssuunnitelmia heillä on päivän varalle, ja miehet kertovat miten he aikovat varustautua.

Naisvieraina ovat balettitanssija Elsa Sylvestersson, mannekiini ja entinen Miss Suomi Kaarina Leskinen, laulaja Vieno Kekkonen, näyttelijä Rauha Rentola sekä päätoimittaja Alli-Julia Tolvanen

Vieno Kekkonen tuumii, että miehen kamppaaminen kadulla taikka auton eteen heittäytyminen voisi toimia. Jälkimmäisessä tapauksessa mies voisi syyllisyydentunnosta jopa suostua kosintaan.

Miesten kantilta kosintamenoja tarkastelevat maisteri Eero Saarenheimo, näyttelijät Tarmo Manni ja Uuno Montonen, silloinen toimittaja Spede Pasanen, kirjailija Ilmari Kianto sekä laulaja Olavi Virta.

Olavi Virta kertoo tulleensa karkauspäivänä kosituksi. Eikä tarvinnut lähteä hamekangasostoksille, sillä vastaus oli myöntävä.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto