Hyppää pääsisältöön

Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön

Vuodesta 1919 alkaen on Suomen presidentti aloittanut virkakautensa vakuuttamalla "kaikin voimin edistävänsä Suomen kansan menestystä". Tasavaltaisessa Suomessa presidentin virkaanastujaiset ovat juhlallisuuksiemme aatelia.

Perinteen mukaisesti virkaanastuva presidentti antaa vakuutuksensa eduskunnan täysistunnossa väistyvän presidentin rinnalla, mikäli sellainen on. Juhlallisen vakuutuksen jälkeen presidentin ja nyt myös puolustusvoimain ylipäällikön ensimmäinen tehtävä on vastaanottaa kunniakomppania tervehdys sekä tarkistaa heidän rivinsä.

Eduskuntatalosta matka jatkuu Presidentinlinnaan, missä väistyvä presidentti hyvästelee diplomaattikunnan, maan hallituksen, kenraalikunnan, virkamiehet sekä Linnan henkilökunnan. Tämän jälkeen väistyvä presidentti poistuu Linnasta – on aika uuden presidentin ottaa tila ja valta haltuunsa. Se alkaa henkilösuhteiden luomisella.

Elävä arkisto esittää otteet tähänastisten presidenttien virkaanastujaisista. Osaa virkaanastujaispuheista ei ole tallennettu, osa on myöhemmin äänitettyjä. Presidentti Kallion haastattelua, jonka amerikkalainen radiotoimittaja teki hänen virkaanastujaispäivänään, ei milloinkaan lähetetty Suomessa.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto