Hyppää pääsisältöön

Joutsenet olivat Ylen lemmikkejä tv-ajan alkuhämäristä asti

Ylen ja sen eri kanavien tunnukset ovat vaihdelleet vuosien varrella moneen otteeseen. Varhaisvuosinaan yhtiö halusi korostaa arvokkuutta, vakautta ja kansallisia arvoja, myöhemmin vannottiin muutoksen, nykyaikaisuuden ja kansainvälisyyden nimeen.

Ami Hauhion piirtämä ensimmäinen liikemerkki kuvasi suomalaista kuusimetsää, jonka vierellä radiomasto sinkoaa aaltoja yötaivaalle: nykyaikaa juurevassa sinivalkoisessa perinnemaisemassa. Vuonna 1965 logo sai ympärilleen tv-kuvaputken ääriviivat, mutta ruudussa sitä ei käytetty.

Yleisradion aloittaessa tv-toiminnan symboleiksi valittiin parvi kansallislintujamme. Suomen Televisio otti vuonna 1958 käyttöön E. Rädyn suunnitteleman joutsentunnuksen, johon musiikin sävelsi Lauri Saikkola. Joutsenista tehtiin mustavalkokaudella myös vaihtoehtoisia versioita, joita kuitenkaan ei ehkä koskaan nähty ruudussa.

Linnut muuttuivat väritelevision myötä sinivalkeiksi ja liihottivat ruudussa vuoteen 1991 saakka. Joutsenaihe palasi televisioon sittemmin TV2:n tunnuksessa 1990-luvulla ja tyyliteltynä versiona TV1:n tunnuksessa vuonna 2007.

Tv-kanavilla on aikojen kuluessa ollut monia omia plansseja ja logoja. 1980-luvun lopun tunnuksina TV1:llä oli monivärinen, teräväkulmainen ykkönen, TV2:lla taas pehmeämmin muotoiltu iso kakkonen.

Vuonna 1993 TV1 sai filmitunnuksekseen pyörivän kuutioykkösen, josta tehtiin myös erilaisia logomuunnoksia. TV2:lla on ollut 1990- ja 2000-luvulla käytössä useita eri logoja.

Koko yhtiön liikemerkki uudistui vuonna 1990, jolloin otettiin käyttöön Herbie Kastemaan rengaslogo. Saturnuksen renkaita muistuttavat vanteet kuvasivat yhtiön viittä ohjelmamuotoa: uutisia, urheilua, musiikkia, viihdettä ja draamaa. Logosta tehtiin myös tunnusfilmi, jossa ääniaallot levisivät ja yhdistyivät saman aurinkona sädehtivän pallon ympärille.

Vuonna 1999 Kastemaan rengaslogo korvattiin yhtiötasolla Markkinointi Viherjuuren suunnittelemalla ”tolppamallilla”, jossa leveitä YLE-kirjaimia reunustivat kummallakin puolella pylväät. Bisnesmäistä logoa alettiin käyttää myös yhtiön ohjelmien tuotantoplansseina.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto