Hyppää pääsisältöön

Joutsenet olivat Ylen lemmikkejä tv-ajan alkuhämäristä asti

Ylen ja sen eri kanavien tunnukset ovat vaihdelleet vuosien varrella moneen otteeseen. Varhaisvuosinaan yhtiö halusi korostaa arvokkuutta, vakautta ja kansallisia arvoja, myöhemmin vannottiin muutoksen, nykyaikaisuuden ja kansainvälisyyden nimeen.

Ami Hauhion piirtämä ensimmäinen liikemerkki kuvasi suomalaista kuusimetsää, jonka vierellä radiomasto sinkoaa aaltoja yötaivaalle: nykyaikaa juurevassa sinivalkoisessa perinnemaisemassa. Vuonna 1965 logo sai ympärilleen tv-kuvaputken ääriviivat, mutta ruudussa sitä ei käytetty.

Yleisradion aloittaessa tv-toiminnan symboleiksi valittiin parvi kansallislintujamme. Suomen Televisio otti vuonna 1958 käyttöön E. Rädyn suunnitteleman joutsentunnuksen, johon musiikin sävelsi Lauri Saikkola. Joutsenista tehtiin mustavalkokaudella myös vaihtoehtoisia versioita, joita kuitenkaan ei ehkä koskaan nähty ruudussa.

Linnut muuttuivat väritelevision myötä sinivalkeiksi ja liihottivat ruudussa vuoteen 1991 saakka. Joutsenaihe palasi televisioon sittemmin TV2:n tunnuksessa 1990-luvulla ja tyyliteltynä versiona TV1:n tunnuksessa vuonna 2007.

Tv-kanavilla on aikojen kuluessa ollut monia omia plansseja ja logoja. 1980-luvun lopun tunnuksina TV1:llä oli monivärinen, teräväkulmainen ykkönen, TV2:lla taas pehmeämmin muotoiltu iso kakkonen.

Vuonna 1993 TV1 sai filmitunnuksekseen pyörivän kuutioykkösen, josta tehtiin myös erilaisia logomuunnoksia. TV2:lla on ollut 1990- ja 2000-luvulla käytössä useita eri logoja.

Koko yhtiön liikemerkki uudistui vuonna 1990, jolloin otettiin käyttöön Herbie Kastemaan rengaslogo. Saturnuksen renkaita muistuttavat vanteet kuvasivat yhtiön viittä ohjelmamuotoa: uutisia, urheilua, musiikkia, viihdettä ja draamaa. Logosta tehtiin myös tunnusfilmi, jossa ääniaallot levisivät ja yhdistyivät saman aurinkona sädehtivän pallon ympärille.

Vuonna 1999 Kastemaan rengaslogo korvattiin yhtiötasolla Markkinointi Viherjuuren suunnittelemalla ”tolppamallilla”, jossa leveitä YLE-kirjaimia reunustivat kummallakin puolella pylväät. Bisnesmäistä logoa alettiin käyttää myös yhtiön ohjelmien tuotantoplansseina.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto