Pipo, lippis ja presidentti kuuluivat kulta-ajan pesistyyliin

Julkaistu 06.03.2012 - 15:33. Päivitetty 21.08.2014 - 16:13

Pesäpalloa pelattiin 1960-luvun alussa enemmän kuin koskaan aiemmin. Maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla sen tiedettiin olevan verraton yleisömagneetti. Sarjan avausottelut käytiin itsensä presidentin läsnäollessa.

Pesäpalloliiton sarjoissa otteli 1950-luvun lopussa ja vielä 1960-luvun puolivälissä yli 3200 joukkuetta. Koulusarjoissa pelasi vuonna 1965 lisäksi noin 2400 ja puulaakisarjoissa 400 joukkuetta. Vuosikymmenen lopussa ja 1970-luvulla seurojen, joukkueiden ja jäsenistön määrä supistui nopeasti, kun laji ajautui suuriin vaikeuksiin maaltapaon ja rakennemuutoksen myötä. Pesäpallon harrastus lähti uuteen nousuun 1980-luvun alussa. (Lähde: Erkki Laitinen, Pesäpallo - kansallispeli 60 vuotta, 1983)
Sodan jälkeen pesäpallon mestaruussarjaan hyväksyttiin myös Työväen Urheiluliiton seurat. Juopa työläis- ja porvariseurojen välillä säilyi silti. Yhteistyö päättyi 1950-luvun puolivälissä. Mestaruussarjassa vielä 1960-luvulla pelannut Työväen Maila-Pojat erotettiin TUL:sta liiton hajaannuksen yhteydessä 1950-luvulla. Yhdeksänkertainen TUL:n mestari pääsi mestaruussarjassa parhaimmillaan kahdelle hopealle vuosina 1956 ja 1957.
1950-luvun menestynein joukkue oli Jyväskylän Kiri, joka voitti yhdeksän eriväristä SM-mitalia vuosina 1949-1958, joukossa kolme SM-kultaa. Vimpelin Veto puolestaan voitti peräti 11 peräkkäistä mitalia vuosina 1958-1968. Ensimmäisen mestaruutensa Vimpeli saavutti 1960.
Tuleva suurmenestyjä Sotkamon Jymy otti ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1963. Puurtilan Kisa-Pojat oli 1960-luvun alun nousija, joka saavutti hopeaa 1964-1965. Vuosikymmenen loppua hallitsi Kouvolan Pallonlyöjät, joka voitti neljä perättäistä SM-kultaa vuosina 1966-1969.

Pesäpalloliiton ja TUL:n sodanjälkeiseen yhteistyöhön kuuluivat myös liittojen väliset pelit. Liitto-ottelun 1951 voitti ensin mainittu luvuin 9-3. Katsomossa istui eduskunnan sosialidemokraattinen puhemies K. A. Fagerholm. TUL:n pelaajat käyttävät vielä vanhanmallisia verryttelyhousuja ja leveitä lippalakkeja. Liiton joukkueella on baseball-puvut, jotka yleistyivät juuri 1950-luvun alussa. Päähineinä näkyy baseball-lippisten ohella myös suomalaismallisia pipoja.

Aikakauden filmikatsauksissa seurattiin pääasiassa pääkaupungissa pelattuja mestaruussarjan avausotteluja. Niihin tallentui välähdyksiä myöhemmistäkin menestyjistä, mm. Vimpelin, Sotkamon, Kouvolan ja Jyväskylän Kirin peleistä. Ja kun tekijät olivat Helsingistä, hyvin edustettuina olivat myös pääkaupunkilaisseurat.

Vuoden 1957 avausottelua Hesperian kentällä kunnioitti läsnäolollaan presidentti Urho Kekkonen. Helsinkiläinen Puna-Mustat voitti Nurmon Jymyn kotiyleisön suureksi riemuksi.

Vuoden 1958 avauksessa kohtasivat vuorostaan Katajanokan Haukat ja Jyväskylän Pesä-Veikot. Pelin avausheiton heitti pesäpalloprofessori Lauri Pihkala. Vauhdikkaan ottelun voitti Haukat numeroin 11-7. Kesken kaiken filmillä näkyy myös outo yksityiskohta: "tasapainotaiteilija", joka kannattelee pahvilaatikkoa päänsä päällä.

Anssi Kukkosen vuonna 1961 tekemän puheenjohtaja Erkki Kivelän haastattelun aiheena oli pesäpallon vankka asema. Yleisönsuosio oli Pesäpalloliiton pomon mukaan taattu, ja pelaajia riitti.

Vuoden 1963 avausottelussa PuMu löi Jyväskylän Kirin juoksuin 5-3, mutta kuten selostaja enteellisesti toteaa, Kirillä oli "vaarallinen joukkue jalkeilla". PuMun riveissä kunnostautui mm. tuleva urheilutoimittaja Antero Viherkenttä.

Elokuussa 1963 puolestaan Kiri päihitti Hongikon vakuuttavasti 11-3. Jyväskyläläisten keskinäisestä kamppailusta on kadonnut ääniraita, kuten monesta muustakin aikakauden tv-otoksesta, mutta muutama upea syöksy on sentään nähtävissä.

Vuoden 1964 avausottelussa hallitseva mestari Sotkamon Jymy ja Työväen Maila-Pojat pelasivat tasapelin 7-7. Kekkonen seurasi jälleen ottelua. Vuosikymmenen kärkijoukkueisiin kuulunut Vimpeli ja PuMu kohtasivat heinäkuussa 1964. Selostajan tiivistyksen mukaan ”vimpeliläisille ei onnistunut mikään, PuMulle sen sijaan kaikki".

Vuonna 1965 televisio kävi seuraamassa Puurtilan Kisa-Poikien harjoittelua Varkaudessa Kämärin kentällä. Valmentaja Erkki Pylkkönen sanoo Puurtilan olevan opiskelijavetoinen joukkue, joka pääsi treenaamaan täyspainoisesti vasta toukokuussa, kun opiskelijat palasivat paikkakunnalle.

Anssi Kukkonen kävi vuonna 1969 utelemassa Kouvolan Pallonlyöjien monivuotisen menestyksen salaisuutta. Pelipäällikkö Pertti Lonkan mukaan KPL saisi Itä-Länsi-otteluun omista riveistään vahvemman porukan kuin jos Idän joukkue koottaisiin normaaliin tapaan. Kysyttäessä pesäpallossa liikkuvista rahoista Lonka vakuuttaa lajin olevan "suunnistuksen ohella ainoaa amatööriurheilua Suomessa".

Teksti: Jukka Lindfors