Hyppää pääsisältöön

Spämmääjästä palvelijaksi - 5 parasta Facebook-vinkkiä ikinä!

Yle Ulkomaat testasi avoin haastattelua Venäjän presidentinvaalien alla.

Tiedättekö, miksi en jaksa lukea sanomalehtien, televisiokanavien tai radiokanavien Facebook-sivujen statuspäivityksiä, vaikka olen ne omaan virtaani tilannutkin? Siksi, koska kaikki tuuttaavat niissä omia ylivertaisia nettijuttujaan.

Medioiden pitäisi minusta ajatella Facebook-läsnäoloa toiselta kantilta. Tässä viisi Facebook-vinkkiä toimittajille - ja miksei muillekin - oman tekemisen jalostamiseksi.

1. Avoin haastattelu tai toimitettu keskustelu

Sen sijaan, että Facebook-seinä mielletään julkaisukanavaksi, sen voisi ajatella olevan paikka, jossa toimittajat tekevät työtään. Kun perinteisesti toimittajat haastattelevat asiantuntijansa yleisöltä visusti piilossa joko naamatusten, puhelimitse tai joku jopa sähköpostitse, haastattelun voisi tehdä avoimesti joko omalla tai edustamansa median Facebook-seinällä niin, että myös yleisö voi siihen osallistua.

Parhaimmassa tapauksessa haastattelu muuttuu keskusteluksi, joka alkaa elää omaa elämäänsä. Tästä sisällöstä toimittaja voi halutessaan työstää juttuja ainakin nettiin ja printtilehteen sekä käyttää vähintäänkin pohjamateriaalina tv- ja radiojutun työstämisessä.

Netissä mikään ei toimi ilman lupausta ja sen pitämistä. Jotta avoin haastattelu toimii, se pitää tarjoilla yleisölle oikein ja oikeaan aikaan.

a) Sovi haastateltavan kanssa jo etukäteen, milloin hänen odotetaan olevan Facebook-seinällä läsnä. Vieras voi olla mukana keskustelussa kotoaan tai työpaikaltaan eli häntä ei tarvitse kutsua toimitukseen.

b) Kerro sivusi seuraajille jo hyvissä ajoin, että olette tekemässä sivuillanne avoimen haastattelun. Kerro statuspäivityksessä...

- Kuka asiantuntija on

- Mistä aiheesta häntä haastatellaan/hänen kanssaan keskustellaan

- Mihin aikaan haastattelu tapahtuu (aamut ja myöhäiset illat ovat hyviä)

c) Kun H-hetki koittaa, tee statuspäivitys, jossa aloitat keskustelun

d) Vieras vastaa päivityksen kommenttikentässä

e) Kysy uusi kysymys kommenttikentässä. Voit myös kannustaa yleisöä mukaan keskusteluun.

f) jne.

2. Breaking news –tyyppinen päivitys

Ihmiset, varsinkaan nuoret ihmiset, eivät vietä aikaansa mediatalojen nettisivuilla. He viettävät aikaansa Facebookissa, Habbo Hotellissa, IRC-Galleriassa, Suomi24:ssa, Twitterissä, Google+ssa jne. Jos media haluaa palvella ihmisiä oikein, sen täytyisi mennä sinne missä ihmiset jo ovat. Sinne on vietävä myös uutiset.

 Tämä korostuu etenkin isojen uutistapahtumien (isot onnettomuudet/katastrofit) tai muiden merkittävien seurantauutisten (tärkeä tiedotustilaisuus, oikeusistunto) aikana.

 Voit toimia esimerkiksi näin:

a) Kun saat tiedon uutisesta, kirjoita ensiksi Facebook-seinällesi lyhyt, muutaman rivin pituinen statuspäivitys, jossa kerrot, mitä on tapahtunut. Samalla annat lupauksen siitä, että olette noteeranneet asian ja seuraatte sitä.

b) Aihetta on hyvä seurata vähintäänkin niin pitkälle, että siitä on oma nettijuttu, jonka linkin voi jakaa ja jossa tilanne summataan - etenkin, jos se on vakiintunut.

c)  FB-sivun päivitysvirtaa ei Breaking news –tyyppisen uutisoinnin alkuvaiheessa ole syytä sotkea muilla, aiheeseen kuulumattomilla päivityksillä.

d) Virtaan voi syöttää myös muiden toimijoiden aiheeseen liittyviä hyviä nettisisältöjä.

3. Liveraportointia juttukeikalta - parasta toimittaa kännykällä

Moni toimittaja on silminä ja korvina sellaisissa paikoissa, joihin ei tavallinen ihminen pääse. Miksei siis tarjota tämä kokemus muillekin.

Sen sijaan, että toimittaja valmistelee juttuaan piilossa, juttukeikka ja koko jutunvalmistusprosessi voisi olla avoin - tarina, joka etenee siihen pisteeseen, kun juttu on lehdessä tai tv-juttu ajettu ulos lähetyksessä.

Avoin prosessi ei vain tuo lisäarvoa yleisölle vaan nostaa myös tulevan lehti- tai tv-jutun odotusarvoa.

Tekemistä voi avata esimerkiksi kertomalla...

1. Missä olen?

2. Minne menen?

3. Tältä täällä näyttää (kuvallinen päivitys)

4. Mitä alan tehdä? Onko toiveita?

5. Näin haastateltava hetki sitten sanoi, kun häntä haastattelin

6. Ja lopulta: Tällainen siitä sitten syntyi – valmis juttu jaetaan ja siitä keskustellaan.

4. Toisen mediatalon tai bloggaajan sisällön jakaminen (kuratointi)

Kokeile, miltä tuntuu jakaa kilpailijan uutinen silloin, kun se sen ansaitsee. Voin kertoa, että se tuntuu ihan hyvältä. Toistaiseksi olen kokeillut ainakin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Uuden Suomen ja Karjalaisen jakamista.

Virrassa voi jakaa myös esimerkiksi poliisin, kunnan tai jonkin muun juuri sinun kohdeyleisöä kiinnostavan nettisisällön – sikäli mikäli olet miettinyt, ketä Facebook-läsnäolollasi olit ajatellut palvella.

Olen sivunnut aihelmaa aiemmissa postauksissani ”Toimittaja, unohda juttukeikat – nyt kuratoidaan!” sekä ”Kumpi on kiinnostavampi – toimittaja vai mediatalo?

5. Oman nettijutun jakaminen

 Toki Facebookiin kannattaa edelleen työntää omiakin juttuja. Jos ja kun haluat yleisön reagoivan päivityksiisi, kirjoita päivitykseen kysymys tai väite. Ihmiset tykkäävät myös kivoista kuvista.

 Kun yleisö reagoi päivityksiisi, myös toimituksen on reagoitava osallistumalla itse keskusteluun. Tästä keskustelusta voidaan ammentaa uusia juttuprosesseja.

 Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksella on verkossa useita Facebook-sivuja. Alla niistä muutamia.

Yle Uutiset Suora linja

A-studio: Stream

Yle Uutiset

Yle Urheilu

Yle Ulkomaat

Yle Politiikka

A-studio

Pressiklubi

Yle Aamu-tv

Yle Sää

+ tukku alueellisia sivuja...

Yle Etelä-Karjala

Yle Etelä-Savo

Yle Helsinki

Yle Häme

Yle Kainuu

Yle Keski-Pohjanmaa

Yle Keski-Suomi

Yle Kymenlaakso

Yle Lahti

Yle Lappi

Yle Oulu

Yle Perämeri

Yle Pohjanmaa

Yle Pohjois-Karjala

Yle Satakunta

Yle Savo

Yle Tampere

Yle Turku

Yle Saame

Antti Hirvonen

Sosiaalisen median tuottaja

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta

Twitter: @anttihirvonen

Facebook: facebook.com/anttihirvonenYLE

Kommentit