Hyppää pääsisältöön

Timo Räty, valtakunnan kiusaaja vai tiukka neuvottelija?

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton johtaja Timo Räty on tunnettu tiukkana ja lakkoherkkänä johtajana. Kritiikkiä on sadellut laittomista lakoista ja mahdottomista vaatimuksista. Maaliskuussa 2012 tapetille nousivat AKT:n sisäiset ongelmat ja työpaikkakiusaaminen.

Tietolaatikko

Timo Räty syntyi Kuopiossa 21.11.1964. Suoritettuaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Lapin yliopistossa vuonna 1994, Räty työskenteli SAK:n lakimiehenä 1994–1996 ja AKT:n vastaavana lakimiehenä vuosina 1997–2001. Vuonna 2001 hänet valittiin SAK:n hallituksen jäseneksi ja AKT:n puheenjohtajaksi.

Timo Räty valittiin AKT:n puheenjohtajaksi vuonna 2001. Sitä ennen hän oli työskennellyt neljä vuotta liiton vastaavana lakimiehenä. Tarkaksi pilkunviilaajaksi ja tiukaksi neuvottelijaksi luonnehdittu Räty on saanut kriitiikkiä niskaansa yhteiskuntaa koettelevien lakkojen takia.

Vuonna 2004 laittomaksi todettu linja-autolakko seisautti liikenteen kahdeksi viikoksi pääkaupunkiseudulla sekä mm. Kuopiossa ja Oulussa. Elinkeinoelämän keskusliitto piti AKT:n toimintaa edesvastuuttomana sanoen lakon jatkamisen osoittavan "täydellistä välinpitämättömyyttä oikeusjärjestelmästä". AY-liikkeiden toimintaa käsittelevässä dokumentissa nähdään kuvaa liiton neuvotteluista ja tiedotustilaisuuksista vuonna 2004, Mukana nähdään myös AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde.

Myöskään AKT:n oma jäsenistö ei ole aina hyväksynyt Rädyn tiukkaa linjaa. Vuonna 2010 ahtaajien lakon aikaan osa liiton jäsenistöstä arvosteli Rädyn toimia. Ylen uutissa nähtiin harvinainen hetki kun Räty pyyteli kansalta anteeksi liikennelakon aiheuttamia haittoja.

Auto- ja kuljetusalan lakoilla on laajat vaikutukset ja liiton johdolla sitä myötä paljon valtaa yhteiskunnan toimivuuteen. Lakkojen vaikutuksia on tosin myös tapana paisutella mediassa. Kuljetusalan lakon aikaan vuonna 2010 maalailtiin uhkakuvia ruuan loppumisesta ja jätevuoriin hukkuvista pihoista. Viestinnän asiantuntija Timo Kekki toteaa Ajankohtaisen kakkosen lakkojutussa, että liiton puheenjohtajana Räty joutuu ottamaan vastaan kaiken kritiikin, sillä "kaikilla isoilla uutisilla pitää olla aina kasvot".

Neuvottelut takkusivat myös vuonna 2011, kun Auto- ja kuljetusalan työehtosopimuksesta ei tahdottu päästä yksimielisyyteen. Työnantajapuoli valitti AKT:n vaativan palkankorotuksia, jotka ylittivät tason, joka keskusjärjestöjen raamisopimuksessa oli sovittu. Uutishaastattelussa kuullaan Rätyä ja Autoliikenteen työnantajaliiton johtajaa Hannu Parvelaa. Heidän näkemyksensä neuvottelujen sujumisesta ovat hämmästyttävän erilaiset.

AKT:n sisällä on myös kuohunut. Työilmapiiristä on kantautunut julkisuuteen kriitiikkiä ja mediassa on kuultu väitöksiä työpaikkakiusaamisesta.

Kaksi ja puoli vuotta jatkunut tulehtunut tilanne Timo Rädyn ja AKT:n viestintäpäällikön Hilkka Ahteen kanssa kärjistyi maaliskuussa 2012 Ahteen irtisanomiseen. Sitä ennen Ahde oli kannellut Rädyn epäasiallisesta käytöksestä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Jälkikäteen Räty myönsi A-studion haastattelussa tehneensä virheen, kun hän osallistui AKT:n hallituksen äänestykseen, jossa päätettiin Ahteen irtisanomisesta.

Maaliskuussa 2012 Räty oli kiusaamistapausten johdosta Helsingin poliisin kuultavana. Häntä epäillään työturvallisuusrikoksen lisäksi henkisestä pahoinpitelystä.

Räty on itse todennut, ettei hänen tehtävänsä ole henkilöstöjohtaminen vaan parhaiden mahdollisten sopimusten neuvotteleminen. Henkilöstöjohtamisen Räty kertoi ulkoistaneensa muille tahoille.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto