Hyppää pääsisältöön

Avioero nykyajan maustella

Entisaikaan pysyttiin yhdessä vaikka rakkaus loppui ja pinnan alla kuohui ja kupli.

– Tänä päivänä taas on sellainen maailma, että meidän pinnan alla ei kupli mitään. Me annamme heti ryöpytä yli. Eletään hyvin intensiivisesti siinä tilanteessa, tarpeessa ja tyytymättömyydessä. Tyytymättömyyden kesto on erittäin ohut tänä päivänä, toteaa Heli Vaaranen, joka Väestöliiton perhekeskuksen johtajana tapaa paljon avioeroprosessin keskellä olevia pariskuntia.

Avioerojen takaa löytyy monta tarinaa: läheisyyden, hellyyden tai seksin puutetta, kommunikaatiovaikeuksia ja uskottomuutta. Taustalla on hyvinkin dramaattisia syitä kuten alkoholismia, henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Pettymysten ja loukkausten muuri

Yhä useammin syy avioeroon on silti varsin arkinen. Monet pienet asiat kasaantuvat isoksi lausumattomien toiveiden ja pettymysten muuriksi. Kun niistä ei puhuta, arjen hankaukset saavat pariskunnat etääntymään toisistaan.

– Hyvin paljon kuulee sitä, että ei viitsi, ei jaksa. Ei jaksa enää yrittää tai on liian myöhäistä, Heli Vaaranen luettelee.

Vaarasen kokemuksen mukaan juuri ne pienet kasautuneet ja käsittelemättömät asiat ovat syinä nykyajan avioeroihin – eivät niinkään yksittäiset suuret syyt.

Uupumus voi johtaa eroon

Eräs tämän päivän trendisyy avioerolle on uupumus. Kun väsymys on edennyt liian pitkälle eikä omasta kumppanista tunnu saavan tukea tai apua, voi ero olla ensimmäinen mieleen tuleva asia.

YLE Akuutti– Väsynyt ihminen on kiukkuinen ja kun toinen vastaa ja reagoi siihen kiukkuisuudella, on negatiivinen kehä valmis. Kun tätä jatkuu pitkään, huomataan että koti ei olekaan enää latautumisen ja levon paikka. Kotona on asemasota ja kummatkin yrittävät siellä puolustaa omia reviirejään ja itseään haavoittumiselta, kuvailee Heli Vaaranen kotien arkea.

– Uupumus ja väsymys aiheuttavat sen, että ihminen alkaa itse itseensäkin tuskastua ja kyllästyä. Hän ajattelee, että jonkun toisen rinnalla minä virkistyisin, jonkun toisen rinnalla minä saisin puhua, minä saisin keskustella, minä voisin esittäytyä paljon ihanampana ihmisenä, Vaaranen pohtii.

Satunnainen uskottomuus ei enää välttämättä ole se viimeinen pisara, joka sysää avioeroon.

– Anteeksianto on paljon yleistynyt tänä päivänä. Huomataan, että ehkä yksi virhe voi olla anteeksiannettavissa, koska panokset ovat niin valtavan suuret. Täytyykö meidän kaikkien tässä perheessä muuttaa elämäämme siksi, että yksi meistä on tehnyt virheen? Vaaranen pohtii.

Sama rakas

YLE AkuuttiVäestöliitossa on kehitetty Sama rakas -parisuhdekorttipeli pariskuntien iloksi ja hyödyksi. Pelissä on käytetty hyväksi Väestöliiton vuosikymmenten kokemusta perhe- ja parisuhdetyössä. Peliä käytetään menestyksellisesti apuna myös pariterapiassa.

Peli tarjoaa kysymyksiä parien pohdittavaksi ja suhteelle on hyödyllistä pysähtyä perimmäisten kysymysten äärelle. Parit olettavat usein tietävänsä ja tuntevansa toistensa ajatukset. Ihanteellisen rakastetun tulee aavistaa kumppaninsa tarpeet ja toiveet kysymättäkin. Näin on kuitenkin ainoastaan romanttisissa elokuvissa. Valitettavasti.

– Mitä et pyydä sitä et voi saada parisuhteessa. Tässä arkielämässä, joka on äärettömän kiireistä, jossa me joudutaan hyvin päämäärätietoisesti hoitamaan päivä päivältä, siinä on hyvin vähän tilaa spontaanille romanttisuudelle. Siksi on syytä itse pyytää mitä tarvitsee, vakuuttaa Heli Vaaranen.

Mielihyvää tarjolla!

Nykyajan ihminen katsoo maailmaa omasta kapeasta näkökulmastaan. Jos homma ei toimi, yksilöllisyyttä korostava maailma tarjoaa kärsimättömille loputtomasti vaihtoehtoja.

– Valmiudet perhe-elämään sitoutumiseen, lapsiin ja kotiin voi olla paljon heikommat tämän hetken sukupolvilla kuin aikaisemmilla. Maailma esittäytyy rajattomien mahdollisuuksien paikkana, jossa on rajattomasti viihdettä ja mielihyvää. Kun perheeseen sitoutuminen tarkoittaakin sitä, että sanomme itsellemme ei ja olemme toisen käytettävissä, toisen apuna ja toimimme lasten hyväksi, on se hyvin erilaista, Heli Vaaranen pahoittelee.

Eroilmoitus

On yleistä, että vain toinen puolisoista tahtoo eron. Yhä useammin se tapahtuu ilmoitusluontoisesti.

– Yleensä nämä eroilmoitukset ovat hyvin taitamattomia, hyvin haavoittavia, liian äkkinäisiä eivätkä ne anna toiselle aikaa neuvotella asiasta, Heli Vaaranen huomauttaa.

Avioero on tunneprosessi

YLE AkuuttiAvioero on kahdesta huonosta vaihtoehdosta toinen. Monelle elämä muuttuu eron jälkeen monimutkaisemmaksi ja raskaammaksi kuin ennen eroa. Vanhemmat joutuvat eron jälkeen neuvottelemaan lasten kasvatuksesta, hoidosta, kuljetuksista, vaatteista.

– Hyvin monet katsovat avioeroa prosessina, jossa jaetaan lapset sekä omaisuus ja pistetään entinen elämä uusiksi. Ero on ennen kaikkea tunneprosessi. Siksi se vie aikaa ja siihen tulisi valmistautua ja antaa aikaa neuvottelulle ja odottaa, että molemmat kykenevät hyväksymään, että tämä on se suunta johon mennään. Puretaan parisuhde ja aloitetaan vanhemmuussuhde, kuvailee Heli Vaaranen.

Eron jälkeen ei ole enää parisuhdetta, vaan vanhemmuussuhde – mikäli pariskunnalla on lapsia. Suhdetta vatvotaan parisuhteena vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä eron jälkeenkin ellei parisuhdetta ole kunnolla osattu purkaa.

– Eron aikana täytyy hakea apua, keskusteluapua parisuhteen purkamiseen, jotta voidaan siirtyä parisuhteesta vanhemmuussuhteeseen. Se vaatii sen, että on käsitelty ne loukkaukset, on käsitelty se, mitä kukin on parisuhteeseen investoinut, antanut itsestään, mitä on tarvinnut eikä ole saanut. Ja pitää vielä antaa sekin mahdollisuus, että toinen saa neuvotella siinä tilanteessa: ’entä jos tekisin näin, ehkä et jätäkään minua? muistuttaa Vaaranen, sillä hylätyksi tuleminen on rankkaa kenelle tahansa.

Onko olemassa hyviä avioeroja, jossa konsensus vallitsee?

– Aika harvoin. On kova työ päästä siihen, että molemmat hyväksyvät sen, että tämä on se suunta, jonka olemme valinneet. Kaikkein useimmin yksi tahtoo ja toinen ei tahdo eroa. Hyvässä pariterapiassa voidaan päätyä siihen, että molemmat hyväksyvät ratkaisun, vaikka vain toinen on ollut eron suhteen aloitteellinen. Tällainen sovussa tehtävä ero voi mennä ihan rauhallisesti eteenpäin molempia kunnioittaen, Vaaranen toteaa.

Rakkaus ei ole tasa-arvoinen

Heli Vaarasen mukaan on ollut dramaattista nähdä, että rakkaus ei ole demokraattista. Se ei hakeudu kaikkien luokse tai sinne missä sitä eniten tarvitaan ja kaivataan. Rakkaus valikoituu sinne, missä sen on hyvä olla, elää ja kasvaa.

– Ihmiset etsivät onnellisuutta ja rakkautta ehkä liiankin suoraan. Psykiatri Viktor Frankl sanoi, että onnellisuus löytyy parhaiten mutkan kautta. Haetaan onnea, kumppania tai elämyksiä tekemällä jotain hyvää, arvokasta tai onnellista toisille. Sieltä saattaa itsellekin tulla yllätys, Vaaranen rohkaisee.

Kumppanin etsinnässä vaatimuslista puolison laadusta on nykyään pitkä ja yksityiskohtainen.

– Vaatimuslistathan ovat aina etääntymistä itsestä ja omista tunteista. On helppoa asettaa materiaan, koulutukseen tai statukseen liittyviä leimoja tavoitteisiin silloin, kun emme ole tunteen kautta valmiita kohtaamaan toista ihmistä. Täytyy olla pitkä, komea ja niin poispäin, se on pakokeino. Läheisyys on sitten jotain toista: et enää näe minkälainen se toinen on, vaan – tunnet.

Tartu hetkeen – yhä uudestaan!

Kuinka sitten löytää uusi kumppani kaikkien pettymysten jälkeen?

– Yksinäisiä ja sinkkuja on tutkittu ja on havaittu, että itse asiassa he saavat aika paljon katseita, positiivisia kommentteja ja lähentymistä, mutta he katsovat maahan tai poispäin. Ujous estää tervehtimästä tai pysähtymästä toisen kohdalla. Hyvin paljon siellä on arkuutta ja lannistumista. Kun on tullut pettymys, toinen, ehkä kolmaskin, niin ei enää uskalla mennä mukaan. Mukaan meneminenhän on se, mikä saa meillä sosiaaliset suhteet kukkimaan. Ja jokin voi olla siellä se erityinen, rohkaisee Heli Vaaranen eronneita ja sinkkuja tarttumaan hetkeen.

Asiantuntija: HELI VAARANEN, perhekeskuksen johtaja, Väestöliitto

Toimittaja: LEA FROLOFF