Hyppää pääsisältöön

Tarja Halosen presidenttikausi pähkinänkuoressa

Tarja Halosen tie maailman aniharvojen naispresidenttien joukkoon ei ollut helppo. Kirkkoon kuulumaton kansalaisjärjestöaktiivi ja avoliitossa elävä vasemmistodemari oli monelle liikaa. Enemmistö halusi kuitenkin naisen.

Halonen rikkoi rajoja jo ennen presidentin virkaa. Hän eteni politiikassa ensimmäisenä naisena oikeusministeriksi ja ulkoministeriksi.

Presidenttinä Tarja Halosesta tuli poikkeuksellisen suosittu, mutta hänen arvonsa - huoli syrjäytyneistä, globalisaation nurjista puolista ja epätasa-arvosta - ärsyttivät monia. Mutkattomuus oli kansan mieleen, mutta julkisuus odotti tasavallan presidentiltä lähes kuninkaallista esiintymistä ja rennot poikkeamat noteerattiin myös ulkomailla.

Kuusi vuotta sitten Halosen kausi oli katkolla. Tiukoiksi venyneissä vaaleissa Halonen päihitti Sauli Niinistön 51,8 prosentin äänisaaliilla. Halosen toista kautta leimasi keskustelu presidentin valtaoikeuksista. Valtaa vähennettiin vaikka Halonen kehotti kokeilemaan uuden perustuslain toimivuutta toisenkin presidentin aikana.

Halonen suuntautui yhä enemmän kansainvälisiin tehtäviin. Hän on ollut myös erityisen aktiivinen Venäjä-suhteiden ylläpitäjänä. Vastustajat ovat piikitelleet heikoista suhteista Yhdysvaltoihin, mitä eivät ainakaan uutiskuvat vahvista.

Tarja Halonen jää historiaan presidentti-instituution uudistajana.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto