Hyppää pääsisältöön

Tuulikki Närhinsalo: ”Muusikot kuuluvat ihmisryhmään, jota arvostan eniten maailmassa”

Konsultti Tuomas Munnukka valitsi tämän kerran pizzastipendin saajaksi musiikin moniottelijan Tuulikki Närhinsalon. Perusteluissaan hän kertoo, että haluaa antaa musiikkitoimittaja, toiminnanjohtaja Tuulikki Närhinsalolle pizzastipendin hänen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen musiikin hyväksi.

”Tuulikki on myös armoitettu gastronomian ystävä ja olisi mielenkiintoista saada tietää, minkälaisen pizzan hän kympillään nauttisi.”

Pizza maistuu pienellä houkuttelulla

”Eikö olisi sushistipendiä”, on Närhinsalon ensireaktio, mutta hyväksyy tarjouksen. Pizzalla hän toteaa, että hän on periaatteessa jättänyt hampurilaiset ja pizzat pois kokonaan ruokavaliostaan ja viimeksi pizzaa on maistettu joskus parikymmentä vuotta sitten ja ensimmäisen kerran Eteläsuomalaisen osakunnan kuoromatkalla Italiassa 1960-luvulla.

”Tämä on kyllä todella hyvää. Ilman tätä pohjaa ja valtavaa juustoraasteen määrä tämä ruoka tulee hyvin lähelle suosikkiruokaani. Teen mielelläni frutti de mare -risottoa. Ja ylimalkaan kaikki äyriäiset, sushi , thaikeittiö ja sitten lammas ovat minun himoruokaani. Lammasta meillä syödään varmasti paljon keskimääräistä suomalaista perhettä enemmän.”

Tuulikki Närhinsalo ja pizza

Veri velvoittaa

Tuulikki Närhinsalo on musiikkipiireissä tuttu henkilö. Hän on säveltäjä, musiikkikriitikko ja kuoronjohtaja Taneli Kuusiston tytär, säveltäjä Ilkka Kuusiston sisko, näyttelijä ja ohjaaja Timo Närhinsalon vaimo.

Närhinsalo on koulutukseltaan pianonsoiton opettaja ja niitä töitä hän etsi, kun miehen työt veivät häntä ensin Kotkaan, sitten Rovaniemelle ja sieltä Lappeenrantaan, jossa hänestä tuli Lappeenrannan laulukilpailujen toiminnanjohtaja vuonna 1985. Tuomas Munnukka tuli myös tutuksi Lappeenrannassa, sen musiikkiopistossa.

”Olen ollut muusikon intendentti”

Tällä hetkellä Närhinsalo toimii Avantin vt. toiminnanjohtajana. ”Pestini alkoi joulukuussa ja jatkuu heinäkuulle. Jos olisin kymmenenkin vuotta nuorempi, voisin vaikka hakea tätä työtä, paikkahan on nyt auki. Avanti on ollut 20-vuotiaiden intomielisten perustama putiikki, mutta nyt soittajatkin alkavat olla viisikymppisiä. Orkesteri tarvitsee suurin piirtein itsensä ikäisen toiminnanjohtajan.”

Haastavinta nykyisessä työssä on talouden konkreettinen pyörittäminen. Närhinsalo ei ole aikaisemmin maksanut palkkoja tai hoitanut muuta maksuliikennettä, vaikka onkin suunnitellut budjetteja ja tehnyt hallintohommia neljässä orkesterissa ennen Avantia.

Muut hankaluudet työssä ovat vain kivoja. ”Jos joutuu muusikoiden kanssa hankaluuksiin tai jokin asia menee pieleen, niin tällaisten ongelmien selvittäminen – jos niin voi sanoa – on hauskaa, koska vastapuoli kuuluu sellaiseen ihmisryhmään, jota arvostan eniten maailmassa.”

Nykymusiikki ei ole Närhinsalon suurin rakkaus, mutta toteaa samaan hengenvetoon pestin olevan lottovoitto uuden oppimiseen: ”Tunnen Susanna Mälkin, joka siis suunnittelee Porvoon Suvisoiton kesän ohjelmiston, parin vuosikymmenen ajalta. Ja Kari Kriikkuhan on ihminen, jonka kanssa keskustelut ovat päivän pieniä palkintoja.”

Rakkaus oopperaa kohtaan on syvä

Närhinsalo rakastaa oopperaa ja vuonna 2005 hänet kutsuttiin Lappeenrannasta Kansallisoopperan taiteelliseksi suunnittelupäälliköksi. Hän ajatteli silloin, että hänestä tulisi ”mannerten välinen ohjus”, joka kävisi katsomassa uusia vierailevia tähtiä Kansallisoopperaan. Taloustilanne oli kuitenkin hänen aikanaan haastava, joten niitä reissuja ei tullut tehtyä.
Tuulikki Närhinsalo

Eri maiden oopperataloista Dresdenin Semperoper on tehnyt häneen suurimman vaikutuksen. ”Se ei aina ole ensemble tai teos vaan kokonaisuus ja kokonaistunnelma, joka tekee vaikutuksen. Minua kiinnostaa Dresdenin kaupungin historia ja sen kohtalo, Semper-oopperan tuho ja sen jälleenrakentaminen. Kaupungin historiahan on aivan uskomaton.”

Tulevaisuuden näkymät ovat avoimet ja työntäyteiset

Tuulikki Närhinsalosta on tullut Kansallisoopperavuosien jälkeen eräänlainen musiikkihallinnon mustahevonen tai vieteriukko, kuten hän itse sanoo. Viime keväänä hän oli Joensuun kaupunginorkesterin vt. intendentti, nyt hän on Avantin vt. toiminnanjohtaja.

”Olen ollut virallisesti eläkeläinen Kansallisoopperasta lähdettyäni, mutta jatkuvasti olen tehnyt töitä. Tämä pesti kestää heinäkuuhun enkä pidä sitä mitenkään mahdottomana, että minulle tarjottaisiin taas jotakin tehtävää. En ole nyt päässyt 12 vuoteen tekemään sävellys- tai sovitustöitä ja niitäkin voisin alkaa taas tehdä. Sekään ei ole mikään hassu ajatus, että palaisin juurilleni ja ottaisin muutaman pianonsoiton oppilaan. Tykkäsin hirvittävästi opetustyöstä myös. ”

Vastustelusta huolimatta pizza maistui ja vaikka toimittajan lautaselle heti alkuun päätyi puolet siitä, myös keittiöön meni kiitoksia.

Haastattelu & Kuvat Sandra Saulo

Kommentit
  • Richard Stöhrin teosten ensitaltioinnit soivat eläväisesti

    Richard Stöhrin teosten ensitaltioinnit soivat eläväisesti

    Richard Stöhr syntyi Itävallassa, mutta pakeni toisen maailmansodan juutalaisvainojen pakottamana Yhdysvaltoihin, jossa vietti loppuelämänsä. Nyt säveltäjän tuotantonsa ensitaltiointinsa saavat kolme teosta, joiden ilmaa puhkuvana metallilankana kulkee urut. Ja kukapas muu se siellä urkujen takana istuu kuin Jan Lehtola.

  • Myös Tarkiainen luottaa ritualististen elementtien kiinnostavuuteen

    Myös Tarkiainen luottaa ritualististiin elementteihin

    Outi Tarkiaisen musiikkiin keskittyvä tuorein julkaisu esittelee tekijänsä pienelle orkesterille laatimaa äänistöä. Levyn molemmat teokset, laulusarja Maa, kevään tytär sekä saksofonikonsertto Saivo tavoittelevat haltioitumista ja myyttistä maa-ykseyttä. Maa, kevään tytär on laaja, yli neljänkymmenen minuutin kestoinen laulusarja mezzosopraanolle ja orkesterille.