Hyppää pääsisältöön

Punainen ruuti paukkui Pispalassa Hitleriä vastaan

Suomalaisten yksimielisyys rakoili jatkosodan aikana, kun Suomi lähti sotaan Saksan ja Hitlerin rinnalla. Punainen ruuti alkoi räjähdellä Tampereella, kun isänmaallisina itseään pitäneet nuoret aloittivat oman sotansa ja tihutöiden sarjan suomalaisten selustassa.

Punaiset nuoret pitivät itseään vastarintaliikkeenä, joka kävi omaa sotaansa Hitlerin Saksaa vastaan. Sotaa käyvässä Suomessa tämä tulkittiin maanpetokseksi, josta seurauksena oli kuolemantuomio.

Jälkeenpäin näitä aikoja ja kansan jakautumista ei ole mieluusti muisteltu. Liisa Lamminen ja Sakari Selin osallistuivat jatkosodan aikana vastarintatoimintaan ja kertovat oheisessa ainutlaatuisessa haastattelussa, mistä heidän mielestään oli silloin kysymys.

Iältään alle 20-vuotiaat vasemmistonuoret levittivät kiellettyjä painotuotteita, Suomen Kommunistisen Puolueen maanalaista propaganda-aineistoa. Työmailta ja rintamalta nuoret hankkivat räjähdysaineita, joilla tehtiin sabotaaseja armeijan kaluston, sähkölinjojen, muuntajien ja sähkölaitoksien tuhoamiseksi.

Valtiollinen poliisi epäili räjäytyksistä ja tihutöistä aluksi desantteja eikä tamperelaisnuoria. Vilkkainta oli syyskuussa 1942, kun yhtenä yönä paukkui 11 eri kohteessa, maaleina mm. tavarajunat.

Nuoret yrittivät räjäyttää poikki kaikki Tampereelle johtavat junaradat. Iskuihin osallistui ainakin 15 nuorta. Pohjoisen rata ja Porin rata saatiin näin katkaistua.

Nuorisoryhmä avusti myös Hämeenkyrön metsäkaartilaisia. Lisäksi he toimittivat tietoja varsinkin saksalaisten liikkeistä Hämeessä toimineille desanteille.

Tampereen ryhmä toimi 17 kuukautta jäämättä kiinni. Lopulta omissa joukoissa ollut kätyri käräytti poliisille koko joukon.

Maanpetoksesta sai tuomion 24 nuorta, joista neljä sai elinkautisen. Yksi nuorista tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio lievennettiin elinkautiseksi. Tuomiot kuitenkin raukesivat välirauhan sopimuksen määräyksiin, kun sota päättyi.

Liisa Lamminen ja Sakari Selin katsoivat olleensa rauhan asialla. Heidän mielestään toiminta oli oikeutettua ja perusteltua myös jälkikäteen arvioituna.

Sakari Selin on kirjoittanut tapahtumista kirjan ”Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko”. Tapahtumia on kuvattu myös Hannu Salaman romaanissa ”Siinä näkijä missä tekijä”, josta on tehty myös kaksiosainen tv-elokuva.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto