Hyppää pääsisältöön

När jag blundar - Pernilla Karlsson laulaa äidistään veljensä sanoin ja sävelin

Pernilla Karlssonin tulkitsema När jag blundar voitti Uuden Musiikin Kilpailun 2012 ja valittiin samalla Suomen euroviisuedustajaksi. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pernillan veli Jonas Karlsson ja innoittajana on ollut sisarusten äiti.

När jag blundar (Kun suljen silmäni) on alun perin tehty Karlssonin sisarusten äidin 50-vuotisjuhliin. Pernilla kertoo Jonas-veljen säveltämän, sanoittaman ja sovittaman laulun kertovan siitä, miten paljon äiti tekee lastensa puolesta ja miten lapset arvostavat äitiään.

Äiti puolestaan oli Uuden Musiikin Kilpailun finaalikatsomossa onnesta liikuttunut ja ylpeä lapsistaan.

Käsipalloilijana mainetta niittänyt Pernilla Karlsson kertoi UMK:n tiimellyksessä olevansa valmis jättämään urheilun, jos menestyy laulu-uralla.

Suomen euroviisuedustaja valittiin helmikuussa 2012 ensimmäistä kertaa Uuden Musiikin Kilpailun kautta. Avoimeen kilpailuun haki kaikkiaan 540 artistia.

Pernilla Karlsson voitti Uuden Musiikin Kilpailun finaalin molemmat puhelinäänestykset. När jag blundar keräsi ensimmäisen kierroksen äänistä 29,8 prosenttia ja toisen kierroksen äänistä 53,4 prosenttia. Puhelinäänestyksen toiseen vaiheeseen etenivät myös Stig Laululeija-biisillä ja Ville Eetvartti kappaleella Lasikaupunki.

Edellisen kerran Suomen edustajana Eurovision laulukilpailussa on ollut ruotsinkielinen kappale vuonna 1990, jolloin kisaamaan lähetettiin Beat kappaleella Fri.

Kevään 2012 euroviisut järjetettiin Azerbaidžanissa Bakussa, jossa Pernillan viisutaival päättyi semifinaaliin. Finaalilähetyksessä valittiin voittajaksi ennätysmäisellä äänivyöryllä Ruotsin Loreenin tulkitsema Euphoria.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto